3
Jontä Jesu täŋo kädet täwitkuk
Mat 3:1-12; Mak 1:1-8; Jon 1:19-28
1 Täŋpäŋ kadäni uken Rom nanik täŋo intäjukun äma wäpi Taiberius-Sisa u Rom ba kome ätu täŋo ämawebe yabäŋ yäwat piä täŋ yäpmäŋ kuŋirän obaŋ 15 ude täreŋkuk. Kadäni ukengän Sisa täŋo piä ämaniye Isrel kome täŋo kome täpuri täpuri ŋode yabäŋ yäwat täŋkuŋ; Pontius-Pailattä Judia kome kaŋiwat täŋkuk. Herottä Galili kome kaŋiwat täŋkuk. Herot täŋo monäni Filiptä Ituria kenta Trakonitis kome yabäŋ yäwat täŋkuk. Lisinias täwä Abilene kome kaŋiwat täŋkuk. 2 * Luk 1:80 Täŋpäŋ Anas kenta Kaifastä bämop äma intäjukun täŋpani ude irirän kadäni uken Jon, Sekaraia täŋo nanaki u kome jopi-ken it täŋkukonik. Uken ittäŋ kuŋirän Anututä jukuman iwetkuk. 3 * Apos 13:24, 19:4 Iweränkaŋ Jontä kome Jodan ume gägäni gägäni ittäŋ kuŋkuŋ-ken u kuŋatkaŋ manbiŋam ŋode yäŋahäŋpäŋ yäwettäŋ kuŋkuk; Irit kuŋat-kuŋatjin wakiwaki unita mäde ut yämiŋirä näk ume ärut tamiŋira Anututä wakijin peŋ tamayäŋ yäk.
4 Jontä ude täŋirän man kudän ŋode, profet Aisaiatä bian kudän täŋkuko u bureni ahäŋkuk;
Äma kubätä kome jopi-ken päŋku itkaŋ gera ŋode api yäŋ irek;
Ekänitä äbäkta kädet täwirut! Irit kuŋat-kuŋatjin kaŋ täŋ-siwoŋ tawut!
5 Kome äpmoŋpani ba pom täpuri ba taŋi äneŋpäŋ yäpä tägakot.
Kädet gwäjiŋ ärowani ba kädet goreri u ket ut yäpmäŋ kukot!
6 Ude täŋirä Anututä waki keri-ken nanik yämagut-yämagut piä täk täyak uwä ämawebe kudup api kaŋpäŋ nadäneŋ. Ais 40:3-5
7 * Mat 12:34, 23:33 Täŋpäkaŋ ämawebe mäyaptä ume ärut nimän yäŋkaŋ Jonken äbuŋ. Äbäŋirä Jontä ŋode yäwetkuk; Wa! In gämoktä äbotken nanik yäk. In bänepjin nämo sukureŋkaŋ äbäkaŋ? In Anututä intäŋo momita kokwawak nadäŋkaŋ tadäpayäŋ täko unita irepmitnayäŋ äbäkaŋ ba? 8 * Jon 8:33,39 Inä bänepjin bureni-inik sukureŋpäŋ äma bänepi sukurewani täŋo kudän kaŋ pewä ahäwut! Nin bänepnin täga, oranin pähap Abrahamtä äbotken nanik unita Anututa biŋam itkamäŋ yäŋ bäräŋeŋ nämo nadäneŋ. Nämo, Anututä Abraham täŋo äboriye ätu ahäwut yäŋ nadäŋpäŋä mobä jopi ŋopäŋ täga täŋpewän ahäneŋ! 9 * Mat 7:19 Upäŋkaŋ man ŋode nadäwut; Äma kubä päya mujipi pogopigän wädäwani madäkta pinigoŋ ket uritak. Unitä päya, mujipi pogopigän wädäk täkaŋ u kudup madäŋpäŋ ureŋ täŋpän kädäpta biŋam api kuneŋ yäk.
10 Jontä ude yäwerän nadäŋpäŋä ämawebe itkuŋo unitä kowata ŋode iwet yabäŋkuŋ; Ude yäyan unita jide täne? 11 Ude iwet yabäwä Jontä äneŋi ŋode yäwetkuk; Äma kubätä tek yarä nikek it imänä yäpmäŋ daniŋpäŋ kubäwä äma teki nämota imek. Ketem imaka udegän täŋpek yäk.
12 * Luk 7:29 Täŋpäŋ takis moneŋ yäpani äma ätutä Jontä ume ärut nimän yäŋkaŋ äbäŋpäŋ Jon iwetkuŋ; Yäwoŋärewani äma, nin jide täne? 13 Yäwäwä yäwetkuk; Ämawebe-ken takis moneŋ pekta yäwani ude u irepmitpäŋ nämo yäpneŋ yäk.
14 Ude yäwerirän komi äma ätutä udegän iwet yabäŋkuŋ; E ninä jide? Yäwäwä yäwetkuk; Ämawebe täŋyäkŋatpena moneŋ ätukät nimut yäŋkaŋ nämo täneŋ yäk. Ba ämawebe jopman yäŋ-yäkŋatpäŋ manken nämo yepmaneŋ. Ba piä täk täkaŋ unitäŋo gwäki täpuri tamik täkaŋ unita nadäwätäk nämo täneŋ. Bänep tägagän nadäk täneŋ.
15 Jontä man ude yäŋirän ämawebetä kikŋutpäŋ bänepi kädäp jiwäpäŋ nadäwätäk täŋpäŋ ŋode yäŋkuŋ; Bureni! Man yäŋirän nadäŋitna inide kubä täkaŋ yäk. Ŋowä Anutu täŋo iwoyäwani Kristo käwep? 16 * Apos 13:25 Ude yäŋirä nadäŋpäŋ Jontä ŋode yäwetkuk; Ude nämo! Äma kubä wäpi biŋam ikek mäden näwatak. Unitäŋo kehärominitä näkŋo kehäromina irepmitak. Näk äpani-inik. U dubini-ken näk täga itnaŋi nämo. Näk ume-inikpäŋ ärut tamitat. Upäŋkaŋ äma mäden äbätak unitäwä Anutu täŋo Munapik ba kädäp mebetpäŋ bok api ärut tamek yäk.
17 Äma ekäni uwä ämawebe yäpmäŋ danik piä täkta api äbek. Yäpmäŋ danik piä u man wärani ŋode bumik api täŋpek; Wit mujipi-kät gupi kubä-kengän itkaŋ u yäpmäŋ daniŋpäŋ mujipi bureni inita eŋi kubäken peŋkaŋä gupi kädäp kumäk-kumäki nämoken api ureŋ täŋpän äpmoneŋ. 18 Ude yäŋpäŋ ämawebetä bänepi sukurekta jukuman yäwerit Manbiŋam Täga u yäwet täŋkuk.
19 * Mat 14:3-4; Mak 6:17-18 Jontä ämawebe jopita man ude yäwetkaŋ intäjukun äma Herot imaka, kaŋ-yäŋkuk. Imata, Herot uwä monäni täŋo webeni wäpi Herodias u yomägatpäŋ webenita yäpuko unita. Ba imaka wakiwaki mäyap täk täŋkuko unita yäŋpäŋ kaŋ-yäŋkuk. 20 Jontä Herot kaŋ-yäŋkuko unita Herottä bänepi wawäpäŋ imaka wakiinik kubä ŋode täŋkuk; Jon u yäpmäŋpäŋ komi eŋiken teŋkuk.
Jontä Jesu ume ärut imiŋkuk
Mat 3:13-17; Mak 1:9-11
21-22 * Jon 1:32; Mat 17:5; Luk 9:35 Jontä ämawebe ume ärut yämiŋ irirän Jesu imaka, äbänä Jontä Jesu udegän ärut imiŋkuk. Täŋirän Jesutä Nani-ken yäŋapiŋ irirän kunum aŋeŋirän Anutu täŋo Munapiktä känaräm ude päpä Jesu gwäki terak maŋitkuk. Täŋirän Anutu kunum gänaŋ naniktä gera ŋode yäŋkuk; Gäk näkŋaken bänepna gämäni-inik yäk. Gäk gabäŋkaŋ gäripi pähap nadäk täyat. Man ude yäŋkuk.
Jesu täŋo oraniye wäpi tawaŋ
Mat 1:1-17
23 * Luk 4:22; Jon 6:42 Täŋpäŋ Jesutä obaŋ 30 ude bumik täŋkaŋä yäŋpäŋ-yäwoŋärek piäni yäput peŋpäŋ täŋkuk. Täŋirän ämawebetä Jesu uwä Josep täŋo nanaki yäŋ nadäk täŋkuŋonik. Täŋpäkaŋ Josep uwä Heli täŋo nanaki.
24 Heli uwä Matat-2 täŋo nanaki.
Matat-2 uwä Livai-2 täŋo nanaki.
Livai-2 uwä Melki-2 täŋo nanaki.
Melki-2 uwä Janai täŋo nanaki.
Janai uwä Josep-2 täŋo nanaki.
25 Josep-2 uwä Matatias-2 täŋo nanaki.
Matatias-2 uwä Amos täŋo nanaki.
Amos uwä Nahum täŋo nanaki.
Nahum uwä Esli täŋo nanaki.
Esli uwä Nagai täŋo nanaki.
26 Nagai uwä Mat täŋo nanaki.
Mat uwä Matatias-1 täŋo nanaki.
Matatias-1 uwä Semen täŋo nanaki.
Semen uwä Josek täŋo nanaki.
Josek uwä Joda täŋo nanaki.
27 * 1Sto 3:17,19; Esr 3:2 Joda uwä Joanan täŋo nanaki.
Joanan uwä Resa täŋo nanaki.
Resa uwä Serubabel täŋo nanaki.
Serubabel uwä Serati täŋo nanaki.
Serati uwä Neri täŋo nanaki.
28 Neri uwä Melki-1 täŋo nanaki.
Melki-1 uwä Adi täŋo nanaki.
Adi uwä Kosam täŋo nanaki.
Kosam uwä Elmadam täŋo nanaki.
Elmadam uwä Era täŋo nanaki.
29 Era uwä Josua täŋo nanaki.
Josua uwä Eliesa täŋo nanaki.
Eliesa uwä Jorim täŋo nanaki.
Jorim uwä Matat-1 täŋo nanaki.
Matat-1 uwä Livai-1 täŋo nanaki.
30 Livai-1 uwä Simeon täŋo nanaki.
Simeon uwä Juda täŋo nanaki.
Juda uwä Josep-1 täŋo nanaki.
Josep-1 uwä Jonam täŋo nanaki.
Jonam uwä Eliakim täŋo nanaki.
31 * 2Sml 5:14 Eliakim uwä Melea täŋo nanaki.
Melea uwä Mena täŋo nanaki.
Mena uwä Matata täŋo nanaki.
Matata uwä Natan täŋo nanaki.
Natan uwä Devit täŋo nanaki.
32 * 1Sml 16:1-13; Rut 4:17-22 Devit uwä Jesi täŋo nanaki.
Jesi uwä Obet täŋo nanaki.
Obet uwä Boas täŋo nanaki.
Boas uwä Salmon täŋo nanaki.
Salmon uwä Nason täŋo nanaki.
33 * Stt 29:35 Nason uwä Aminadap täŋo nanaki.
Aminadap uwä Atmin täŋo nanaki.
Atmin uwä Ani täŋo nanaki.
Ani uwä Esron täŋo nanaki.
Esron uwä Peres täŋo nanaki.
Peres uwä Juda täŋo nanaki.
34 Juda uwä Jekop täŋo nanaki.
Jekop uwä Aisak täŋo nanaki.
Aisak uwä Abraham täŋo nanaki.
Abraham uwä Tera täŋo nanaki.
Tera uwä Naho täŋo nanaki.
35 Naho uwä Seruk täŋo nanaki.
Seruk uwä Reu täŋo nanaki.
Reu uwä Pelek täŋo nanaki.
Pelek uwä Ebe täŋo nanaki.
Ebe uwä Serari täŋo nanaki.
36 * Stt 11:10-26 Serari uwä Kainan täŋo nanaki.
Kainan uwä Apaksat täŋo nanaki.
Apaksat uwä Sem täŋo nanaki.
Sem uwä Noa täŋo nanaki.
Noa uwä Lamek täŋo nanaki.
37 Lamek uwä Metusela täŋo nanaki.
Metusela uwä Enok täŋo nanaki.
Enok uwä Jaret täŋo nanaki.
Jaret uwä Mahalel täŋo nanaki.
Mahalel uwä Kenan täŋo nanaki.
38 * Stt 4:25–5:32 Kenan uwä Enos täŋo nanaki.
Enos uwä Set täŋo nanaki.
Set uwä Adam täŋo nanaki.
Adam uwä Anutu täŋo nanaki.
*3:19: Mat 14:3-4; Mak 6:17-18
*3:21-22: Jon 1:32; Mat 17:5; Luk 9:35
*3:27: 1Sto 3:17,19; Esr 3:2
*3:32: 1Sml 16:1-13; Rut 4:17-22