LUKE
TE LONO TAUKAREKA I NAA TARATARA LUKE
TE HAKATAAKOTO TE LAUPEPA NEI
Te Lono Taukareka i naa taratara Luke e taratara maa Jesus ko te tama ni tarataraina TeAtua teelaa ma ki hakasao te kanohenua Israel aa ma ki hakasao hoki naa tama hakkaatoa i te maarama nei. Luke e sissii maa Jesus ni kannaatia te Aitu TeAtua ki “hakaea te Lono Taukareka raa ki naa tama e nnoho hakaaroha” (4.18), aa te Lono Taukareka nei e taratara haimahi i te aroha Jesus i naa tama e nnoho hakaaroha. Te taratara i te manava hiahia raa e lasi hoki i Luke, teenaa e hakatuuria mai iloto naa taratara kaamata teelaa e taratara i te au Jesus, aa e hakatuu mai hoki iloto naa taratara hakaoti te laupepa nei, i te saaita Jesus ni hano ki te lani. Te taratara i te kaamata te lotu no ttoha ki naa kina hakkaatoa imuri te hano ana Jesus ki te lani raa, e tarataraina hoki te tama e sissii te laupepa nei i Naa heuna naa Aposol.
Naa taratara i te laupepa nei e vvae no hakatuu i naa kina e lua (sapta 1–2 aa ko sapta 9–19) teenaa e hakatuu naa taratara teelaa e takkoto koi iloto te Lono Taukareka nei; naa taratara pee ko te mako naa ensol aa i te oo ana naa tama e roorosi naa sipsip raa no mmata i Jesus ku haanauria mai, Jesus iloto te Hare Tapu i tana saaita koi tamariki, aa te parapol i te tama haka Samaria e sosorina taukareka ma te parapol i te tamariki tanata ni seai. Te Lono Taukareka nei e taratara haimahi i te vasi naa taku taatou ki TeAtua, aa i te vasi TeAitu Tapu, naa heheuna naa haahine iloto naa heuna Jesus, aa i naa uii TeAtua naa haisara.
Naa takkoto naa taratara iloto te laupepa nei
Te hakataakoto te laupepa nei 1.1–4
Te saaita John te Baptis maa Jesus ni hannau mai maa te saaita laaua ni ttipu ake no mattua 1.5—2.52
Naa heuna John te Baptis 3.1-20
Jesus e too te hakaukau tapu aa e usuusuhia Satan 3.21—4.13
Naa heuna Jesus iloto te henua 4.14—9.50
Kaamata i Galilee no tae ki Jerusalem 9.51—19.27
Te wiki hakaoti Jesus i Jerusalem aa i naa matakaaina e tauppiri atu 19.28—23.56
TeAriki e hakamasikeria i te mate no hakasura ki ana disapol, aa no hano ki te lani 24.1–53
1
1 Kiaa koe Tiofilus:
E tammaki naa tama ni hai hakappuru ki hakaea naa taratara i naa vana ni ssura iloto taatou. 2 Naa tama naa ni sissia laatou naa mee ni tarataraina mai naa tama ni kkite i naa mee naa ka hakaea naa taratara TeAtua naa imua iloo. 3 Aa teenaa, te tama hakamaatua nei. Nau ku oti te hakatuu hakaraaoi iloo ki iloa nau i te kaamata iho naa mee nei hakkaatoa. Teenei e maanatu ai nau maa e taukareka ki sissia i se laupepa i naa oo iho hakaraaoi iloo naa mee nei ki iloa koe. 4 Tiofilus, nau e sissii atu naa mee nei ki iloa koe i te hakamaaoni i naa mee hakkaatoa aau ni aakona.
Te haanau iho John te Baptis raa ku tarataraina
5 I te saaita Herod koi tuku i Judea raa, teelaa se maatua, tana inoa ko Zechariah. Zechariah naa se maatua i te noho Abaisa, te maatua TeAtua imua. Tana aavana, Elisabet, e au i te noho Aaron, teenaa se maatua hoki imua.✡ 1 Chr 24.10 6 Te hai aavana naa se takarua e ttonu imua naa karamata TeAtua, aa laaua hoki e tautari hakaraaoi iloo ki naa taratara hakamaatua ma naa Loo TeAtua. 7 Te takarua naa ni see hai tamalliki i Elisabet e poka, aa laaua ma Zechariah hoki ku mattua.
8 I te aso tokotasi raa Zechariah ni mee ana heuna ma se maatua iloto te Hare Tapu, i teenaa ko tana sao ni tukua ki heheuna ia. 9 Naa maatua raa maraa e hai laatou taffao ki hakamaatino se tama i laatou ki ttuni naa insens, teenaa Zechariah ni tukua laatou ki hano no ttuni naa insens i te olta. Teenaa ki masike ai Zechariah no uru iloo ki loto te Hare Tapu TeAtua. 10 Te saaita naa insens naa ku ttuni, te kuturana naa tama raa iaa ku ttuu ake i haho ka taku.
11 Te ensol TeAtua raa ni hakasura ake ki Zechariah, e tuu ake i te vasi hakamaatau te olta, te kina naa insens raa e ttuni. 12 Zechariah ni oho iloo ka mataku i tana saaita ni kite i te ensol naa. 13 Tevana iaa te ensol raa ni mee ake peelaa, “Zechariah, koe see mataku! TeAtua ku oti te lono i oo taku naa. Too aavana, Elisabet, ma ki hai tama no haanau mai too tamariki tanata. Koe ku ttapa te tamariki naa ki John. 14 Saaita naa raa koe ma ki hiahia iloo. Turaa tama hoki ma ki fiaffia i te saaita te tamariki naa ma ki haanau mai! 15 Te tamariki naa ma ki mee ma se tama hakamau imua naa karamata TeAtua. A ia ki see unu naa wain aa ma naa vai mmara. E kaamata mai iloo i tana saaita e haanau raa, TeAitu Tapu raa e takoto iaa ia.✡ Num 6.3 16 Turaa tama i te kanohenua Israel ma ki hakaahea a ia ki TeAtua, TeAriki laatou. 17 Ttama naa ma ki hano vaamua TeAriki. A ia ma ki haimahi iloo maa ko Elijah. A ia ma ki toomai ia naa tammana raa maa naa tamalliki laatou raa no hakapaaria. A ia hoki ma ki haia a ia naa tama see hakannoo te taratara raa ki ffuri mai ki te hakataakoto naa tama e ttonu; a ia ma ki haia a ia te kanohenua TeAriki raa ki nnoho tanattana kiaa Ia.”✡ Mal 4.5-6
18 Zechariah ki vasiri ake ki te ensol, “Nau ma ki iloa peehea maa oo taratara naa ni taratara maaoni? Nau se tanata matua iloo aa taku aavana nei hoki ku matua.”
19 Teenaa ki hakaahe ake te ensol, “Nau ko Gabriel, nau e tuu imua naa karamata TeAtua. Nau e heunatia mai a Ia ki au nau no kauatu te Lono Taukareka nei.✡ Dan 8.16; 9.21 20 Tevana iaa koe ni see hai maanatu maa aku taratara nei ni taratara maaoni teelaa ma ki ttino i te ssao e taukareka. Aa i aa koe ni see maanatu maa teenei seai ni taratara maaoni raa, teenaa koe ma ki see lavaa te taratara; koe ma ki taka seemuu peenaa ki tae iloo ki te aso aku purepure kiaa koe nei ku ttino.”
21 Te kanohenua ni ttari ake i haho raa ni mamannatu tammaki i tana vana e hakatuai ai iloto te Hare Tapu. 22 I tana saaita ni uru mai ki haho raa, a ia ni see lavaa te taratara ki naa tama naa, teenaa ki illoa ai naa tama naa maa ia ni hakakiitea TeAtua tana vana. A ia ni haiaauna koi ki ana rima ki naa tama naa.
23 I te saaita Zechariah ni oti te heheuna iloto te Hare Tapu raa, hano iloo ki hare. 24 Imuri raa tana aavana, Elisabet, ku haitama. Naa marama e rima naa hakkaatoa raa, Elisabet ni noho koi i hare. 25 A ia ni taratara peelaa, “Imua raa nau e poka, nau ni noho ka napa imua naa karamata te henua. Saaita nei raa TeAtua ku tokonaki mai kiaa nau ka haia nau no hiahia.”
Te haanau ana Jesus raa ku tarataraina
26 I te ono naa marama Elisabet raa, TeAtua ni kaavea a Ia hoki te ensol Gabriel ki Nazareth, teenaa se matakaaina iloto Galilee. 27 A Ia ni mee tana taratara ki kauake ki te taupu e tarikai ki te tanata e ttapa ma ko Joseph, teenaa se tanata e au i te manava te Tuku David. Te inoa te taupu naa ko Mary.✡ Mt 1.18 28 Te ensol naa ni hanatu ki Mary no mee ake peelaa, “Te laaoi TeAtua e taka ma koe, aa TeAriki e noho ma koe. Koe e haia hakaraaoina iloo TeAtua!”
29 Mary ni sopo iloo tana manava i naa taratara te ensol raa ni mee ake, teenaa noho iloo ia ka hakataakoto i naa taratara te ensol naa ni mee ake kiaa ia. 30 Te ensol raa ki mee ake kiaa ia, “Mary, koe see mataku! TeAtua e mmata ake hakaraaoi iloo kiaa koe. 31 Koe ma ki haitama no haanau mai too tamariki tanata, teenaa koe ku taapaa a koe te tamariki naa ki Jesus.✡ Mt 1.21 32 A ia ma ki mee ma se tama hakamau iloo, ka kannaatia naa tama raa maa, ‘Ttama TeAtua i Aruna’. TeAtua ma ki hakanoho te Tama naa ma se Tuku, ki mee Ia pee ko David, tana tipuna. 33 A Ia ma ki tuku i naa tama te manava Jacob, aa tana Nohorana naa ma ki takoto no takoto hakaoti!”✡ 2 Sam 7.12,13,16; Is 9.7
34 Teenaa ki mee ake Mary ki te ensol naa, “Te mee naa ma ki mee peehea maa nau seki moe iloo ma se tanata?”
35 Araa vanaake iloo te ensol raa peenei, “TeAitu Tapu raa ma ki hanatu kiaa koe, aa naa mahi TeAtua ma ki tau iaa koe. Teenaa ko te vana te tamariki e tapu naa ma ki taapaa ma ko te Tamariki TeAtua. 36 Hakatuu ki too hareaakina, Elisabet. Naa tama raa e hai maa ia ku see lavaa te mee ana tamalliki, tevana iaa teenei a ia ku ono ana marama. Niaaina maa ia ku matua raa, a ia e haitama koi. 37 See hai mee e hainattaa i TeAtua.”✡ Gen 18.14
38 Araa vanaake iloo Mary, “Nau se poe TeAtua. Tiiake mai naa vana naa ki ssura iaa nau pee ko oo taratara e mee naa.” Teenaa seai lokoi te ensol naa.
Mary ku hano no mmata i Elisabet
39 See rooroa koi raa, Mary ki tukutuku ana hekau raa no hakavave ki te matakaaina e tuu i naa tamaa mouna i Judea. 40 A ia ni hano ki te hare Zechariah no kannaa iloo i Elisabet. 41 Saaita Elisabet ni lono i Mary e kannaa iaa ia raa, te tamariki iloto tana manava naa ni taasuki no neuneuee. Teenaa ki tau TeAitu Tapu raa i Elisabet 42 no taratara ia vaaruna peelaa, “Koe naa ko te ffine e haia hakaraaoina iloo TeAtua i aruna naa haahine hakkaatoa. Too tamariki ma ki haanau mai naa ma ki haia hakaraaoina TeAtua. 43 E aa? Nau e haia hakaraaoina TeAtua peenei raa ko te aa, maa te tinna taku Ariki raa ki au iloo no mmata iaa nau? 44 I taku saaita koi ni lono iaa koe e kannaa iaa nau raa, te tamariki iloto taku manava nei ni taasuki i tana hiahia. 45 Koe e haia hakaraaoina iloo TeAtua i aa koe ni iloa maa ana taratara ma ki ttino mai maaoni!”
Mary e hua tana mako
46 Araa mee ake iloo Mary peelaa,✡ 1 Sam 2.1-10
“Nau e hakanau i TeAtua i loto iloo taku hatumanava.
47 Taku tino tama e hiahia i aa nau e hakasaoria TeAtua no ora,
48 iaa Ia ni maanatu mai iloo kiaa nau, te tamavare e heheuna iaa Ia!✡ 1 Sam 1.11
E kaamata i te saaita nei raa, naa tama hakkaatoa ma ki kakannaa iaa nau ma ko te ffine e haia hakaraaoina,
49 i naa vana hakamaatua TeAtua ni mee iaa nau.
Tana inoa e tapu;
50 A Ia ma ki manava aroha i naa tama e lotu kiaa Ia, e kaamata i te haanauna no tae ki telaa haanauna.
51 A Ia ni ffora tana rima haimahi raa no seua naa tama e ahu ki laatou raa ma naa mannatu hikkahi laatou.
52 Naa tuku e haimmahi raa ni tukua iho Ia ki laro i naa nohorana laatou,
aa naa inoa naa tamavare raa iaa, e saaua a Ia ki aruna.✡ Job 5.11; 12.19
53 Naa tama e hiikkai raa ni kauake Ia te lopo mee e taukalleka,
aa naa tama e hai mee raa iaa e kerekereia a Ia ki oo hua ma naa rima laatou.
54 A Ia ni taaohi ana purepure ni mee ki naa tippuna taatou,
ka au no tokonaki ki tana poe Israel.
55 A Ia ni hakamaarona ki hakasura te manava aroha raa ki Abraham aa ma tana haanauna i naa saaita hakkaatoa!”✡ Gen 17.7
56 Mary ni noho iloo ana marama e toru ma Elisabet, araa ahe iloo ki tana hare i Nazareth.
Te haanauana John te Baptis
57 Te ssao Elisabet ki haanau raa ku tae, teenaa haanau mai iloo tana tamariki tanata. 58 Ana hareaakina raa hakkaatoa ma naa tama e nnoho taupiri atu raa ni llono i te vana taukareka TeAtua ni mee ki Elisabet, teenaa naa tama naa ni hakafiaffia hakapaa ma Elisabet.
59 Saaita te tamariki naa ni tae ki te varu ana aso raa, naa hareaakina ma naa soa hakkaatoa Elisabet raa ni oo ake no mee ki ssere te tamariki. Naa tama naa ni oo ake no mee ki taapaa laatou te tamariki naa ki Zechariah, te inoa tana tamana.✡ Lev 12.3 60 Araa nei Elisabet ku mee ake, “Seai! Tana inoa ko John.”
61 Naa tama naa ki mee ake kiaa ia, “Koe e vana maa e aa? Koe see hai hareaakina e ttapa ki te inoa naa.” 62 Teenaa ki huri atu naa tama naa no haiaauna atu naa rima laatou ki te tamana te tamariki naa ki vasiri i te inoa te tamariki.
63 Anaa haiaauna atu hoki te tamana te tamariki naa ki too ake se mee ki sissii te inoa, teenaa sissii iloo peelaa: “Tana inoa ko John.” Naa tama naa hakkaatoa ni llee naa mouri laatou. 64 Saaita naa lokoi raa, Zechariah ku lavaa te taratara hoki, teenaa masike iloo no kaamata te hakanau i TeAtua. 65 Naa tama e nnoho tauppiri atu ki laaua naa ni mattaku hakkaatoa, teenaa te lono i naa vana ni ssura nei ni tere ki naa matakaaina hakkaatoa i naa mouna i Judea. 66 Naa tama hakkaatoa ni llono te vana ni mee nei ni vasirisiri soko laatou peelaa, “Teenei se tamariki hakamau iloo peehea ma ki sura nei?” I te aa i naa mahi TeAtua raa e takkoto iaa Ia.
Te mako Zechariah
67 TeAitu Tapu raa ni tau i Zechariah, te tamana John, teenaa ki hakaea ia naa taratara TeAtua:
68 “Taatou ki hakanau i TeAriki, TeAtua Israel!
A Ia ni au no tokonaki ki ana tama, teenaa ki hakassaoria laatou,
69 A Ia ni kaumai tana Tama haimahi ma ki au no hakassaoria taatou,
teenaa se tama e au i te manava David, te tama e heheuna iaa ia.
70 Imua iloo raa, a Ia ni purepure ake ki ana pure e ttapu,
71 maa taatou ma ki hakassaoria a Ia i naa tama e tautau haaeo ma taatou, aa ma naa tama e lotoffaaeo i taatou.
72 A Ia ni vana maa Ia ma ki manava aroha i naa tippuna taatou,
aa maa Ia ma ki hakamaarona i ana taratara hakamaatua e ttapu ni tuku imua.
73-74 TeAtua ni purepure ake ki taatou tipuna Abraham maa Ia ma ki hakasaoria a Ia taatou i naa tama e tautau haaeo ma taatou,
teenaa ki tiiake taatou ki heheuna see mattaku iaa Ia,
75 ki ttapu taatou, aa ki ttonu naa sosorina taatou imua ana karamata i naa aso hakkaatoa i naa ora taatou.”
76 Teenaa Zechariah ki mee ake ki te tamariki naa,
“Taku tamariki nei, koe ma ki taapaa ma se pure TeAtua i-Aruna.
Koe ma ki hano vaamua TeAriki no hakatonu tana ara;✡ Mal 3.1
77 koe ma ki hakaea ki tana kanohenua raa i laatou ma ki hakassaoria,
i naa haisara laatou ma ki uiia TeAtua.
78 TeAtua taatou raa se Atua e manava aroha aa e laaoi.
Teenaa a Ia ma ki haia a Ia te maasina te noho laaoi raa ki maasina mai ki aruna taatou,
79 ki maasina iho mai i te lani ki aruna naa tama hakkaatoa e nnoho iloto te poouri,
teenaa ki hakattaki taatou ki te saarena te noho raaoi.”✡ Is 9.2
80 Te tamariki naa ni tipu ake no matua ka atamai i te kau vana. A Ia ni taka vaaroto mouku no tae ki tana aso ni hakasura ki naa karamata te kanohenua Israel.