1 Nyi Jemisi Goti Hanjuwä Iqueqätä neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqätä wäuŋuä-wiyqä iqunji. Nyi tuwaŋuä tä, he, Israitqä iquauqä awäkiqua 12 iquauta eqiyämaŋgquä iqunesaŋä, ga aŋi, qua neqä du mäpmeqä danä, qua im-imä äpmakäwäŋuwä iquenŋqä äqiyqä. Yää ŋqä-quauä.

2 Ŋqä nyämaqäuä, suqä quvqä haŋä-iqä imäkqä duŋqä yamwiqä iqä huitaŋä-huitaŋä emetqätaŋgutqe, he iiŋqe yeeqä dinä ipu pmepŋqe. 3 He näqŋqe, haŋä-iqä hnjua ätimäutä, hiqä quuvqä heqiyqä duŋqä yamwiqä eyqäqe, haŋä-iqä iiŋi qäyä ämepu, yäŋänäqŋqä tqäutpŋqä emäkqi. He iiŋqe, yeeqä iqäpŋqe. 4 Heqä quuvqä heqiyqä yäŋänäqŋqä hetŋqä diŋqe, he hea ique-ique haŋä-iqä qäyä ämepu, yäŋänäqŋqä tqäutpŋqe. Iŋgaŋi he Goti Iqueä suqä äŋguänäŋä diŋqe äwa miqä ipu, hiqä suqä äŋguä ikikinyäŋä dunä ipŋqänä.

5 Yäŋänäqŋqä iiŋä heqeŋqe, ämaqä hesaŋä hŋqu, suqä, kŋuä äŋguä iwäsäuqäŋqä äwa iqe, iqu Goti Iquenyqä tääqä ätätä yatŋqä vätŋqe. Iwä ämaqä, Goti Ique yatŋqä vqaŋguwä iquauŋqe, Goti Iqu, äkasuwä mätquä itä, nätmatqä äŋguänäŋä di, kuapänäŋä Vqä-qu eä, Iqu iqueŋi näqŋqä vänä. 6  Ga ämaqä Goti Iquenyqä tääqä ätätä yatŋqä ävätäqä iqu, “Goti Iqu ändapäŋqutiyä, ä mändapqä yäŋqutiyä?” kŋuä mämeqä danä yätŋqä. Iqu quuvqä yäŋänäqŋqe, “Goti Iqu dapäŋqiyä” heqiyätŋqe. Ämaqä kŋui, “Goti Iqu ändapäŋqutiyä?” indqänätŋqä iqu, yuŋui eqä-huäŋä näŋi-täqi äqiyäuaquvämäuqä-paŋiqä. 7-8 Ämaqä iiŋä iqu, kŋuä hŋquaqu-täŋä-qu eä, suqä itqä iunä miqä-qu, “Naqä Iquesaŋi, nätmatqä hmbu mamqänä” kŋuä di miqä yänä.

9 Ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä heqiyqä, nätmatqä maeqä iqu, Goti Iqueä hiŋuä iqiŋi, yoqä naqä-täŋä-qu etaŋgi, yeeqä itä, ‘äŋguiqä’ tätŋqe. 10 Mä ämaqä nätmatqä kuapänäŋä-täŋä-qu eä, yoqä naqä quŋqä-qu, iqueä yoqä iiŋi mändi päwiqaŋgaŋi, iqu iiŋqe yeeqänä yätŋqe. Tiiŋä äyuwä. Ämaqä mbqä yquayä kuapä-täŋä iqu, qätaqä hutqä äteyqiyätŋqä-pa, aaŋqäŋqä hiänä. 11 Mäptqä haqä yändi äpeyätä, tnäŋänäŋä tquaŋgaŋi, qätaqä hutqe yäuä ätäpäsenä. Ga hutqä qeqätqe, ändasnänä. Asä iiŋi, ämaqä nätmatqä kuapänäŋä-täŋä di, quwqä nätmatqä kuapänäŋä iu wäuŋuä yqänä itqätaŋgpi, qätaqä hutqä i ändasnäŋqä-pa, i dasmbnä.

12 Ämaqä, suqä quvqä imäkqä duŋqä yamwiqä iqä iutaŋä haŋä-iqä ämetä, yäŋänäqŋqä ätqäuŋqä iqu, äŋguänäŋä äpme. Yamwiqä iqä wimeqaŋgqä du, iqu ämäwqätäuqä duŋqe, iqueqä kimae, Goti Iqu iqueŋi, häŋä hea ique-ique pmeqä vqäŋgisaŋqe, iqu äŋguä äpme. Ämaqä Goti Iquenyqä kiiŋä äwinyätŋqä iquauŋi, Goti Iqu quwqä kimae, niqauqä häŋä hea ique-ique pmeqä-täŋi äteŋqä ii, vqäŋqe. 13 Hŋqu suqä quvqä imäkätŋqä yamwiqä iqä äwimeqe, ga iqu, “Goti Iqu nyi suqä quvqä imäkmqäŋqä yamwiqä änyiyqiyä-qe,” matqä danä iquätŋqe. Suqä quvqä iqu, Goti Ique yamwiqä mävqä danä yänä. Ga Iqu, ämaqä hŋqu suqä quvqä imäkätŋqänä yamwiqä mävqä danä iquänä. 14 Neqä suqä quvqä imäkqä duŋqä neŋqä iqu, ne quaŋgä ämäneqäpima, suqä quvqä imäkatuŋquä yamwiqä neyquänä. 15 Suqä quvqä imäkqäŋqä äneŋqä iqu, ii apäkä äwqä eŋqä-pa eä, ga suqä quvqä änyuequänä. Iwä suqä quvqä iqu, naqä yäuä eätä, äpäkoŋqe änyuequänä.

16 Iyää ŋqä nyämaqä nyi kiiŋä änyinätŋqäuä, he kukŋui, “Goti Iqu yamwiqä änyiyqiyä” tqä iqu, iqu quaŋgä etätä, waqiyä etma uwqä duŋqe, mäwimasiyqä iqäpnä. 17 Nätmatqä äŋguänäŋä qanyinä ämetuŋque, ii Goti, tä we qäukuä haqä yätu äunätŋqä iquau imäkkqä Iquesa pätqätaŋgiyi. Ktqä tä we-huŋqä iŋgisaŋi, naqätä, wäŋqätä, äyä mäuänä. Mä Goti Iqu iiŋä ma, Iqu hea ique-ique suqä naqä-hŋqunänji. 18 Äwiŋqä Iqueqä dutaŋi, Iqu neŋi, Iqueqä kukŋuä naqä-qakuänäŋä itänä änanyquäqe, iwä nätmatqä eeqänäŋä duŋi, ne ganä änaunyätä, ne Iqueqänäŋä eŋu.

19-20 Ŋqä nyämaqä nyi kiiŋä änyinätŋqäuä, nätmatqä äti täŋqe, näqŋqä äŋguänäŋä hipŋqe. Ämaqeuä äwqä tnäŋi, Goti Iqueä suqä äŋguä jänänäŋi, maeqä äyä etaŋgi, he maqänäŋi qätä wiyqä duŋqä ipu, ga kukŋuä tqä duŋqe, maqänä mävauqä danä ipu, äkasuwä maqänä matqä danä iqäpŋqe. 21 Iiŋä eäŋqä-qae, suqä kiyä mätqetä, suqä quvqä huizitä, huätä ätnämäupu, hiqä-hiuä mänä äkittqiyenäpu, kukŋuä Goti Iqu hiqä qeqä-quuvqä yäpä imä vowä ikeqe, metpŋqe. Kukŋuä iqu, he häŋi, qäuqu emäkäqumuatquänä.

22 Kukŋuä ii ämequwä iuŋi, qänaknä miqä, qätenä äwiyquenä equwi, hiyaqä kŋui qui imäknäpu, näŋä-täqiŋi hiqä-hiuä äwätqäŋä. Kukŋuiuŋi, qätä äwiyäpu, qänaknä iqä-quenä hipŋqe. 23-24 Goti Iqueä kukŋuä duŋi, qätenä äwiyätä, iuŋi qänaknä miqä iqä iqu, ii ämaqä hiŋuä yäqŋqä du hiŋuä iqänätŋqä-pa iiyi. Iwä iqu hiŋuä iqäŋga äwäqe, iqueqä himä-maŋi iiŋä äyitanä iqänäqe, maqänä hui äwinyätŋqä-paŋä iiŋiqä. 25 Mä ämaqä, Goti Iqueqä kukŋuä-suqe hiŋuä yasämä äqunätä, naqä-qakuänäŋä du qänaknä iqä iqu, iiŋä ma. Goti Iqueqä kukŋuä-suqä iqu, ikikinyäŋä eä, suqä quvqä iquesa inequtäwatquänä. Iŋi ämaqä iiŋqä hui mimäuqä danä, a yäŋänäqŋqä äqätä, qänaknä itŋqä iqueŋi, Goti Iqu, ämaqä iqueqä wäuŋui, äŋguä imäkquänä. 26 Ämaqä hŋqu, “Nyi Goti Iqueä äwiŋqä du qänaknä iqunjqä” kŋuä äme, iqu iqueqä maŋi äŋguä mämiŋqä iiŋqe, iqueä-kiuä quaŋgä ätnätä, Goti Iqueä äwiŋqä du qänaknä itŋqe, ii hiŋgi itqäuä. 27 Goti neqä Apiqueä hiŋuä iqiŋi, Iqueä äwiŋqä dunä qänaknä jänänäŋnä iqe, ii tiiŋi. Apäkä qokä äpäkoŋqä, ymeqä känaqä-känuŋua äpäkoŋqä äpmeŋuwi, quŋqä kŋuä ämetanä, haŋä-iqä metqätaŋguwä iuŋi, yätamäkqä vquatuŋque. Itaŋga huizi, suqä quvqä qua täutaŋä iqu ne kiyä inatmäkqäŋqe, Goti Iqueä hiŋuä iqiŋi kiyä mätqä tqäuqŋqe, neqä qaŋä uwqe, äŋguänäŋä miŋguatuŋqueqä.