1 Ʉj Pa̱a̱blʉ. Diósʉts tʉ xypyʉjtaꞌaky esʉts xyꞌapostʉlʉꞌátʉt ja Jesukristʉ. Ʉj mʉt ja nmʉguꞌukꞌa̱jtʉm Sóstʉnʉs 2 nduknigajxtʉdsʉ tya̱dʉ neky ja Diosʉ jyaꞌayʉty diꞌibáty naymyujkʉdʉp jam Korintʉ, diꞌibáty ijtp tiꞌigyʉ mʉt ja Jesukristʉ. Dios tʉ tyukniwówʉty es dyajnʉjxʉt tuꞌugʉ jikyꞌa̱jtʉnʉ wa̱ꞌa̱tspʉ, tiꞌigyʉ mʉt nidʉgekyʉ diꞌibʉ oytyim ma̱a̱ty wyindsʉꞌkʉdʉp ja Nindsʉnꞌa̱jtʉm Jesukristʉ, diꞌibʉ dʉꞌʉn Wyindsʉnꞌa̱jttʉp yʉꞌʉjʉty es nandʉꞌʉn ʉdsa̱jtʉm. 3 Waꞌanʉ nDios Teetyꞌa̱jtʉm esʉ Nindsʉnꞌa̱jtʉm Jesukristʉ mgunuꞌxʉdʉ es mmoꞌoyʉdʉ ja agujkꞌa̱jt jotkujkꞌa̱jtʉn.

4 Dʉꞌʉñʉmts nja̱ꞌa̱ygyʉdaꞌaky ja Dios mʉt miitskyʉjxmʉty, jaꞌa ko ja Dios tʉ mgunuꞌxʉdʉ mʉt yʉꞌʉgyʉjxmʉ Jesukristʉ. 5 Es jaꞌa ko mꞌity tiꞌigyʉ mʉt ja Jesukristʉ, Dios tʉ mmoꞌoyʉty tʉgekyʉ oytyim diꞌibʉty ja oyꞌa̱jtʉn ma̱ mꞌanmʉja̱ꞌa̱n, dʉꞌʉn ma̱ tʉgekyʉ mꞌʉw mga̱jxtʉ es dʉꞌʉn ma̱ oytyiity xyjattʉ, 6 es mʉdʉ tya̱a̱dʉ yaꞌixy ko diꞌibʉts nga̱jxwa̱ꞌx ma̱ miidsʉty Jesukristʉkyʉjxm, jaꞌa dʉꞌʉn ja tʉyꞌa̱jtʉn. 7 Pes ni diꞌibʉ Espíritʉ Santʉ myadakʉn mgatʉgoyꞌa̱jtxʉty es mjikyꞌátʉt éxtʉm ja Dios ttseky ma̱a̱nʉm xyꞌakꞌawíxyñʉm ma̱ myina̱ꞌa̱ñ yʉ Nindsʉnꞌa̱jtʉm Jesukristʉ. 8 Yʉꞌʉ myajmʉkꞌát myaꞌoyꞌátʉdʉp es mbudʉ́kʉdʉp kʉdiibʉ miits xymyʉdáttʉt ni ti pojpʉ ko myínʉt jatʉgok. 9 Dios kyuydyiimbyʉm diꞌibʉ wya̱ndakypy, es yʉꞌʉ dʉꞌʉn diꞌibʉ mdukniwoodʉp es mjikyꞌáttʉt tiꞌigyʉ mʉt ja ꞌyUꞌunk Jesukristʉ, yʉ Nindsʉnꞌa̱jtʉm.

10 Mʉguꞌugítʉty, nꞌamdeepy nbʉjktseebyʉts miidsʉty Nindsʉnꞌa̱jtʉm Jesukristʉkyʉjxm, es mnayyajtiꞌigyʉdʉt es kyaj mnaybyʉjkwa̱ꞌxʉdʉt. Jikyꞌattʉ mʉt tiꞌigyʉ jot winma̱ꞌa̱ñ. 11 Njʉna̱ꞌa̱ñʉdsʉ tya̱a̱dʉ, mʉguꞌugítʉty, mʉt ko ja diꞌibʉ tsʉna̱a̱ydyʉp ma̱ ja Kloꞌee jyʉʉn tyʉjk tʉ xytyuknijáwʉts ko ak miits mnaydyij mnayyókʉdʉ. 12 Mʉdʉ tya̱a̱dʉ, jaꞌats nꞌandijpy ko niduꞌuk niduꞌuk miidsʉty ak wiink jyʉna̱ꞌa̱ndʉ. Tuꞌuk jyʉnaꞌañ: “Ʉj, Pa̱a̱blʉts xyꞌʉxpʉjkpʉꞌa̱jtp” es jatuꞌuk jyʉnaꞌañ: “Ʉj yʉꞌʉ Apolʉs” es ja wiinkpʉty jyʉna̱ꞌa̱ndʉ: “Ʉj yʉꞌʉ Peedrʉ” es jatuk peky jyʉna̱ꞌa̱ndʉ: “Ʉj yʉꞌʉ Jesukrístʉts xyꞌʉxpʉjkpʉꞌa̱jtp.” 13 ¿Per tii, tʉʉ ja Jesukristʉ ñaywyaꞌxyʉty kana̱k pekyʉ?, o ʉj Pa̱a̱blʉ, ¿kruuzpajtʉts mʉt miitskyʉjxmʉty, o mnʉbajttʉ miits ʉj nxʉʉgyʉjxmʉ? 14 Nja̱ꞌa̱ygyʉdákypyʉts ja Dios kots kyaj nyajnʉbejty niduꞌuk miidsʉty, tim yʉꞌʉyʉ Krispʉ esʉ Gayʉ. 15 Es dʉꞌʉn ni tuꞌuk pʉ́n mba̱a̱t kyajʉna̱ꞌa̱ñ ko ñʉbejty mʉdʉdsʉ nxʉʉgyʉjxm. 16 Aa, per nandʉꞌʉndsʉga nyajnʉbejty ja diꞌibʉ tsʉna̱a̱ydyʉp ma̱ ja Estéfʉnʉsʉ jyʉʉn tyʉjk, es kyajts nnakyjyamyetsy ja wiinkpʉ jatuꞌuk pʉ́n tʉts nyajnʉbéty. 17 Pesʉ Jesukristʉ kyajts xykyejxy esʉts nyajnʉbátʉt ja ja̱ꞌa̱yʉty, xykyajxʉts esʉts nga̱jxwa̱ꞌxʉt ja oybyʉ ayuk, es kyaj mʉt ja ayuk diꞌibʉ ja ja̱ꞌa̱yʉty kʉꞌʉm wya̱ꞌptʉp mʉt ja wyinma̱ꞌa̱ñʉty. Dʉꞌʉnʉts nduñ es kʉdiibʉ tyʉgóyʉt ja mʉkꞌa̱jtʉn diꞌibʉ yajmʉda̱jtp ko Kristʉ ꞌyeꞌky kruuzkʉjxy.

18 Ja Jesukristʉ ꞌyoꞌkʉn kruuzkʉjxy nanʉgoobʉ jyawʉ kyʉxeꞌeky mʉt ja diꞌibáty nʉjxtʉp ma̱ ja ayoodákn, perʉ diꞌibáty ʉdsa̱jtʉm nnitsókʉm es njoꞌomʉm tsa̱jpótm, jaꞌa tya̱a̱dʉ ja Diosʉ myʉkꞌa̱jtʉn. 19 Es dʉꞌʉn jyʉnaꞌañ ja Dios ma̱ ja jyaaybyajtʉn:

20 Pʉnʉ dʉꞌʉn, ¿ma̱ net ja kuwijyjyaꞌay, o ja yaꞌʉxpʉjkpʉty, o ja diꞌibʉ kyajxy myadyakypy diꞌibʉ yajpátp naxwiiñ? Pes ja naxwíñʉdʉ wijyꞌa̱jtʉnʉty, tʉ Dios dyajkʉxeꞌeky ko lokʉ yʉꞌʉ. 21 Dios ñija̱ꞌa̱p diꞌibʉ tyiimpy, es ñaꞌijxypy es kʉdiibʉ ja naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱yʉty ꞌyixyꞌátʉdʉt mʉt yʉꞌʉgyʉjxm ja wyinma̱ꞌa̱ñʉty, jaꞌayʉ dʉꞌʉn yajnitsoꞌogaampy ja diꞌibʉ jotmooyʉp mʉt yʉꞌʉgyʉjxm diꞌibʉ yajka̱jxwa̱ꞌxp, oyʉ tya̱dʉ ayuk kyʉxeꞌeky lokʉ winma̱ꞌa̱ñʉn.

22 Pesʉ israelítʉty ꞌyixándʉp ja ijxwʉꞌʉmʉn diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉjꞌa̱jtʉn, esʉ grieegʉty ꞌyʉxta̱a̱ydyʉp ja wijyꞌa̱jtʉn, 23 perʉ ʉdsa̱jtʉm nga̱jxwa̱ꞌxʉm ja Kristʉ ko kyruuzpejty. Yʉ israelítʉty kyoꞌoyjya̱ꞌa̱dʉbʉ tya̱dʉ ka̱jxwa̱ꞌxʉn, es diꞌibʉ kyaj ꞌyisraelítʉty pyʉjtáktʉp éxtʉmʉ lokʉ winma̱ꞌa̱ñ, 24 per diꞌibʉ Dios tʉ twoy, oy yʉꞌʉdyʉ israelítʉty o grieegʉty, Kristʉ dʉꞌʉn ja Diosʉ myʉkꞌa̱jtʉn esʉ wyijyꞌa̱jtʉn. 25 Pes ja diꞌibʉ ja̱ꞌa̱yʉty jya̱ꞌa̱dʉp éxtʉm ja Diosʉ lyokʉ winma̱ꞌa̱ñ, kuwinma̱ꞌa̱ñʉꞌʉ kʉdiinʉm ja kuwinma̱ꞌa̱ñbyʉ diꞌibʉ ya̱ naxwiiñ; es diꞌibʉ jya̱ꞌa̱dʉp kyaj tmʉdaty ja Diosʉ myʉkꞌa̱jtʉn, yʉꞌʉ dʉꞌʉn waanʉ mʉk kʉdiinʉm ja naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱yʉdyʉ myʉja̱a̱. 26 Jamyatstʉ mʉguꞌugítʉty, ko Dios tʉ mwówʉdʉ es mja̱ꞌa̱yꞌata̱ꞌa̱nʉdʉ, oy mganimayꞌa̱jtpʉdʉ miidsʉty diꞌibʉ dʉꞌʉn kuwinma̱ꞌa̱ñ, es oy mganimayꞌa̱jtpʉdʉ diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja kutujkʉn, es oy mganimayꞌa̱jtpʉdʉ diꞌibʉ jotkujk ja̱ꞌa̱yʉty. 27 Perʉ Dios tʉ twinꞌixy ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱yʉty pyʉjtáktʉp éxtʉmʉ kulókʉty, es dʉꞌʉn Dios dyajtsoydyuꞌunga̱ꞌa̱y ja diꞌibʉ naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱y pyʉjtáktʉp éxtʉmʉ kuwijpyʉn. Ja Dios tʉ twinꞌixy ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ ja naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱yʉty pyʉjtáktʉp éxtʉmʉ diꞌibʉ kyaj tmʉdaty ni ti mʉja̱a̱, es dʉꞌʉn ja Dios dyajtsoydyuꞌunga̱ꞌa̱y ja diꞌibʉ ja naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱yʉty pyʉjtáktʉp éxtʉmʉ diꞌibʉ myʉda̱jtypy ja mʉja̱a̱. 28 Dios tʉ twinꞌixy ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ ja naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱yʉty ꞌyʉxtijtʉp éxtʉm diꞌibʉ kyaj ti ttsooty, es dyajkutʉgóyʉt ja diꞌibáty ja naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱yʉty pyʉjtáktʉp éxtʉmʉ mʉj kʉjxmbʉn, 29 es dʉꞌʉn kyaj pʉ́n mba̱a̱t ñayjyáwʉdʉt mʉj kʉjxm Dios windum. 30 Perʉ Dios tʉ myajtiꞌigyʉdʉ miidsʉty mʉt ja Jesukristʉ es mʉt yʉꞌʉgyʉjxmʉ Jesukristʉ nnija̱ꞌa̱m ti Dios tsyejpy, oy nwʉꞌʉmʉm mʉt ja Dios, wa̱ꞌa̱ts nꞌijtʉm es nnitsókʉm. 31 Pes dʉꞌʉn éxtʉm jyʉnaꞌañ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn: “Pʉn ja pʉ́n ti ttukxondaꞌaky, waꞌan ttukxondaꞌaky diꞌibʉ Dios tʉ ttuñ.”