1 Mänitä Jesús jaꞌa cuꞌug ñämaayy møødä jiamiøødhajxy:

2 ―Jaꞌa ley‑yajnähixøøbiädøjc møødä fariseoshajxy, cuhdujtmoꞌoy hajxy jaduhṉ coo jaꞌa Moisés miädiaꞌagy hajxy yajnähixøøyyä. 3 Mgudiúnäp hajxy jaduhṉ waam̱baty hajxy xñämaꞌay. Pero cab hajxy mbahíxät nebiaty hajxy jiatcøꞌøy. Cabä yhamdsoo mädiaꞌagy hajxy quiudiuṉ̃. 4 Hanax̱iä hajxy tsipjaty yajnähixøꞌøy; y mänaam̱b hajxy jaduhṉ coo jaꞌa cuꞌug tsipcøxp quiudiúnät. Pero cab hajxy hamdsoo quiudiuṉ̃. 5 Jaanc̈h tehm̱ yajcumayaam̱b hajxy maa jaꞌa cuꞌugwiinduumän. Paadiä nocyquiujaaybä hajxy yajxóṉ yajniwyiinnähgopxodsøꞌøyii; paady hajxy yajniguiøꞌøxodsøꞌøyii. Paadiä wit hajxy piägøꞌøy jaꞌa høxyoṉ̃bä. 6 Coo hajxy maa miägay, häñaꞌawaam̱b hajxy hänajty maa jaꞌa meexäteecän. Y coo hajxy ñøcxy tsajtøgooty, häñaꞌawaam̱b hajxy hänajty maa jaꞌa häñaabiejt yajxoṉbän. 7 Coo hajxy maa wiädity cajptooty, yajwiingudsähgøꞌøwaam̱b hajxy hänajty maa jaꞌa cuꞌugän. Yajnämaꞌawaam̱b hajxy hänajty: “Wiindsǿṉ.”

8 ’Pero mijts, cab hajxy mmänáꞌanät coo jaꞌa cuꞌug hajxy xñämáꞌawät: “Wiindsǿṉ.” Tuꞌugä mWiindsøṉhajxy jaduhṉ; jaꞌa Cristo jeꞌe. Jaduhṉ hajxy mnijiäwøꞌøwǿøjät nebiä tuꞌqueꞌexpän. 9 Cab hajxy pøṉ mnämáꞌawät: “Teedy”, hädaa yaabä naax̱wiimbä. Tuꞌugä mDeedyhajxy jim̱ cøxp. 10 Cab hajxy mmänáꞌanät coo pøṉ xñämáꞌawät coo hajxy xquiopc‑hádät. Tuꞌjayaꞌay hajxy jaduhṉ xyhanéꞌemät; jaꞌa Cristo jeꞌe. 11 Pøṉ jaduhṉ puhbejp jaꞌa jiamiøødhajxy, jeꞌedsä møjtuuṉg jaduhṉ paadaam̱b maa mijtsän. 12 Hix̱, pøṉ jaduhṉ yajcumayaam̱b, cabä møjtuuṉg jaduhṉ piaadaꞌañ. Pero pøṉ jaduhṉ caꞌa yajcumayaam̱b, jeꞌedsä møjtuuṉg jaduhṉ paadaam̱b.

13 Mänitä ley‑yajnähixøøbiädøjc‑hajxy ñämaayyä møødä fariseoshajxy:

―Jaduhṉ mijts mnibiädaꞌagyii nebiä hoyhänaꞌcän; pero cab hajxy mhoyhänaꞌcä. Haxøøg hajxy mjadaꞌañ mhabetaꞌañ. Cab hajxy jim̱ mdägøꞌøwaꞌañ maa jaꞌa Dioswiinduumän, y cab hajxy jaduhṉ mmänaꞌañ coo wiinghänaꞌc jim̱ tiägǿꞌøwät, hoy hajxy hänajty hamdsoo jia mänaꞌañ coo hajxy jim̱ tiägøꞌøwaꞌañ.

14 ’Xiøøbä jaꞌa Dios hajxy jejcy tøø mnäꞌä paꞌyaꞌaxy. Mänitä yaamgtoꞌoxy jaꞌa tiøjc hajxy mbøjcä. Paady hajxy hoyhoy mdsaac̈hpøgaꞌañ.

15 ’Wiinduhm̱yhagajpt jamiøød hajxy nax̱y mhøxtaꞌay pøṉ jaduhṉ xmiøødtúnäp maa jaꞌa mguhdujthajxiän. Y coo hajxy hänajty tøø mbaady, mänitä haxøøgcuhdujt hajxy myajnähixøꞌøy. Maas haxøøg hajxy jaduhṉ jiatcøꞌøwaꞌañ quejee mijts.

16 ’Cab hajxy hoy mnäꞌägä yajnähixøꞌøy. Jaduhṉ hajxy mmänaꞌañ; coo hajxy hänajty tii myajwiinwaaṉøꞌøwaꞌañ, coo jaꞌa tsajtøjc mgapxpáadät, cab tyijy jaduhṉ ñejpiä coo hajxy mgaꞌa cudiúnät neby hajxy hänajty tøø myajwiinwaaṉøꞌøyän. Pero jaduhṉ hajxy mmänaam̱bä, coo jaꞌa oro hajxy mgapxpáadät, jaꞌa jiiby tsajtøgootypä, tsipcøxp hajxy tyijy mgudiúnät. 17 Mguhmäñøøby hajxy jaduhṉ; cab hajxy tii mwiinjuøꞌøy. Haa caꞌa, maas tsoobaatp jaꞌa tsajtøjc quejee jaꞌa oro. Hix̱, Dios jaꞌa tsajtøjc jaduhṉ cunuuꞌx. Jaꞌa oro, ñäꞌä yajmägunuuꞌxøøyy jeꞌeduhṉ. 18 Jaanä jaduhṉ hajxy mmänaam̱bä, coo mgapxpáadät jaꞌa cuyoxøhñdy, cábäc tyijy jaduhṉ ñejpiä coo mgaꞌa cudiúnät. Pero jaduhṉ hajxy mmänaam̱bä, coo hajxy mgapxpáadät tijaty tøø mguyoxøꞌøy, tsipcǿxpäc tyijy jaduhṉ mgudiúnät. 19 Nej, cab hajxy mnajuøꞌøyä coo jaꞌa cuyoxøhñdy miaas tsoobaady quejee tijaty hajxy mguyoxøøby. 20 Pøṉ jaduhṉ capxpaatp jaꞌa cuyoxøhñdy, jaanä jaduhṉ quiapxpaatpä tijatycøxpä jaꞌa jäyaꞌayhajxy jiiby tøø quiuyoxøꞌøy. 21 Pøṉ jaduhṉ capxpaatp jaꞌa tsajtøjcøxpa, jaanä Dios quiapxpaatpä, jaꞌa jiiby tsänaabiä tsajtøgooty. 22 Pøṉ jaduhṉ capxpaatp jaꞌa tsajpootyp, jaanä Dios yhäñaabiejt quiapxpaatpä, møødä Dios jaꞌa jim̱ häñaabiä.

23 ’Mijts myajcopcøøby mädyii caꞌa tsoobaatp coo hajxy hänajty tii mguyoxøꞌøwaꞌañ maa jaꞌa tsajtøjcän. Pero cabä Diosmädiaꞌagy hajxy myajcopcøꞌøy coo jaduhṉ miänaꞌañ coo mhojiäyaꞌayhádät, coo hojioot mmøødhádät, coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy mmäbǿgät. Maas hoy jaduhṉ coo hajxy mgudiúnät caꞌxy pedyii. 24 Jaduhṉ mäwíinäts hajxy myajwiinhixøꞌøy nebiä wiindspän; cab hajxy myajcopcøꞌøy mädyii tsoobaatp.

25-28 ’Jaduhṉ mijts mja wiꞌi quiähxøꞌøgaꞌañ nebiä hoyhänaꞌcän maa jaꞌa cuꞌugwiinduumän. Pero haxøøgwiinmahñdy hajxy mmøød. Tsipcøxp jaꞌa mhaxøøgwiinmahñdy hajxy mnajtshixǿꞌøwät, jaduhṉ hajxy tøyhajt hoy mhídät.

29 ’Nax̱y hajxy yajxóṉ mguhmuuc̈h maa jaꞌa Diosquex̱ypähajxy jecy ñaax̱tägøøyyän. Hojiäyaꞌayhajxy hijty. 30 Mänit hajxy mmänaꞌañ: “Coo højts häxøpy jecy tøø njugyhájtäm, cabä nhap ndeedy hajxy häxøpy tøø nbuhbéjtäm coo jaꞌa Diosquex̱ypä hajxy yaghoꞌcy.” 31 Cab jaduhṉ tiøyyä. Tøø jaꞌa mhap mdeedy hajxy häxøpy mbajatcøøbiä; 32 y jaduhṉ hajxy mjaanc̈h pajatcøꞌøwaam̱bä.

33 ’Jaduhṉ mäwíinäts hajxy mgaꞌawiindøyyä nebiä tsahṉ̃diän. Hoyhoy hajxy jaduhṉ jiiby mdsaac̈hpøgaꞌañ møjcuꞌuhaam. 34 Nguexáam̱biøch jaꞌa Diosquex̱ypä maa mijtsän, møødä cuhwijypiä, møødä yajnähixøøbiä. Näjeꞌe hajxy myaghoꞌogaꞌañ; näjeꞌe hajxy mmøjpahbedaꞌañ cruzcøxp; näjeꞌe hajxy mwobhoꞌogaꞌañ tsajtøgooty. Näjeꞌe hajxy mbäboꞌowaꞌañ cajpt‑cajpt. 35 Mijts jaduhṉ mmøødhadaam̱by jaꞌa pojpä coo jaꞌa hojiäyaꞌayhajxy nägøx̱iä yaghoꞌcä møødä Abel møødä Zacarías, jaꞌa Berequías yhuung. Tsajtøgooty jaꞌa Zacarías yaghoꞌcä; jaꞌa mhap jaꞌa mdeedyhajxy jaduhṉ jecy jatcøøyy. 36 Tehm̱ tiøyhajt jaduhṉ, mijts jaꞌa pojpä mmøødhadaam̱by.

37 ’Mijts Jerusalénpäjäyaꞌay, tøø jaꞌa Diosquex̱ypä hajxy mguhgaꞌac̈h. Jaduhṉ mäwíinhøch mijts mayhooc tøø nja näwaꞌañ nebiä tseey jaꞌa yhuung ñähmuhx̱tägoyyän; pero caj mijts myajnäwaꞌanaꞌañ. 38 Mobädájpøch mijts nnähgueꞌegaꞌañ, 39 y cábøch jaduhṉ xyhixaaṉnä høxtä cóonøch hänajty ngädaactägatsaꞌañ. Mänit hajxy mmänaꞌanaꞌañ: “Tsøc yøꞌøyaꞌay wiingudsähgǿøyyäm, yøꞌøyaꞌay Diosquex̱ypä.”