1 Y jaꞌa Saulo, quiumaayy jeꞌeduhṉ coo jaꞌa Esteban yaghoꞌcä.

Jaꞌa mänitxøøbä jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy tiägøøyyä jaamduuṉ tsaac̈htiúuṉäbä jim̱ Jerusalén. Mänit hajxy xii yaa ñøcxøøyy. Näjeꞌe hajxy miähmøøyy Judea‑naaxooty wiinduhm̱yhagajpt. Näjeꞌe hajxy ñøcxøøbiä Samaria‑naaxooty. Jagooyyä jaꞌa apóstolädøjc‑hajxy jim̱ jiaac mähmøøyy Jerusalén. 2 Mänitä dijuuntä Esteban hoy yajnaax̱tägøꞌøyii. Näjeꞌe jäyaꞌayhajxy hoy miäyajnaax̱tägøꞌøy, pønjatiä hojioot hänajty møød. Hoyhoyyä Esteban ñäjøøyy ñäxuuꞌtsä. 3 Y jaꞌa Saulo, tehṉgahnä jaꞌa mäbøjpädøjc hänajty jiaamduṉ̃ chaac̈htiuṉ̃ wiinduhm̱yhagajpt. Høxtä jäyaꞌadiøgootypaadiä Saulo hänajty tiägøꞌøy. Pønjaty hänajty yajpaatp tiøgooty, mänit hajxy hänajty yhøxwich yhøxwooñii, jaꞌa yaꞌadiøjc jaꞌa toꞌoxiøjc.

4 Y jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy, jaꞌa hajxy hänajty tøø chóoñäbä Jerusalén, jeꞌenä jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty tehṉgahnä yajwaꞌxy jaꞌa Jesúscøxpä, majaty hajxy hänajty wiädity. 5 Høxtáhm̱dsä craa Felipehajpä, coo jim̱ chohṉ̃ Jerusalén, mänit jim̱ ñøcxy Samaria‑cajptooty. Coo jim̱ miejch, mänit jaduhṉ tiägøøyy mädiaacpä jaꞌa Jesúscøxpä, coo hänajty jeꞌe Dyiosquex̱iä. 6 Mayyä jäyaꞌayhajxy hänajty yhamugøꞌøy mädiaꞌagyhamädoow̱hijpä waam̱batiä Felipe hänajty miänaꞌañ. Madiuꞌu jaꞌa Felipe hoy‑yagjuøøñäjatypä hänajty yajcähxøꞌøgy, paadiä miädiaꞌagy hänajty jiaanc̈h tehm̱ yhamädoow̱híjtäxä. 7 Pønjatiä haxøøgpä caꞌa hoybä hänajty møød, mänit hajxy nämay piaꞌamnajxy. Yáax̱äp jójcäbä haxøøgpä caꞌa hoybähajxy hänajty piädsøm̱y. Jaduhṉä cøꞌømucypiä tecymiucypiähajxy hänajty miøcpøjpä møødä tecymiaꞌadpähajxy. 8 Paadiä cuꞌughajxy hänajty jiaanc̈h tehm̱ xiooṉdaꞌagy jim̱ Samaria.

9-11 Jim̱ä jäyaꞌay hänajty tuꞌug xiøhaty Simón. Tøø jaꞌa magia‑wiinmahñdy hänajty jejcy tiuṉ̃ jim̱ Samaria. Tøø jaꞌa Simón jaꞌa jäyaꞌay hänajty jim̱ may jiaanc̈h tehm̱ wyiinhøøñ. Jaduhṉä Simón hänajty ñiñänømyii cooc tyijy jiaanc̈h tehm̱ miøj jiaanc̈h tehm̱ jiaanc̈hä, jeꞌeguiøxpä cooc tyijy jaꞌa magia hänajty jiaanc̈h tehm̱ jiaty. Madiuꞌu jaꞌa Simón jaꞌa hoy‑yagjuøøñäjatypä hänajty jiaanc̈h tehm̱ yajcähxøꞌøgy, paadiä miädiaꞌagy hänajty jiaanc̈h tehm̱ miäbǿjcäxä nägøx̱iä høxtä jaꞌa møjtøjcpaady:

―Yøꞌø Simón, jueꞌedaꞌa yøꞌø, Dioswiinguex̱iädaꞌa yøꞌø, paadiä møcmäjaa jaduhṉ jiaanc̈h tehm̱ miøødä.

Jaduhṉä Simón hänajty ñänømyii jaꞌa cúꞌugäm. 12 Jaduhṉä Felipe hänajty yajnähixøꞌøy coogä Dios yhaneꞌemy jaꞌa miøcmäjaahaam, møød coogä Jesús Dyioswiinguex̱iä. Mänitä jäyaꞌayhajxy may miäbøjcy näyaꞌay nädoꞌoxy. Mänit hajxy nägøx̱iä hoy ñäbety. 13 Y jaꞌa Simón, miäbøjc jeꞌeduhm̱bä. Mänit hoy pianäbejpä. Mänitä Simón jaꞌa Felipe tiägøøyy møødwädijpä. Yagjuøøbiä Simón hänajty nebiä Felipe jaꞌa hoy‑yagjuǿøñäbä hänajty yajcähxøꞌøguiän.

14 Y jaꞌa apóstoldøjc‑hajxy, jaꞌa hajxy hänajty tøø miähmǿꞌøyäbä Jerusalén. Mänit hajxy miädoyhajty coogä cuꞌug jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty tøø jiøjpøgøꞌøy jim̱ Samaria. Mänitä Pedrohajxy jim̱ quiejxä møødä Juan. 15 Coo hajxy jim̱ miejch Samaria, mänit hajxy tiägøøyy Diospaꞌyaax̱pä jaꞌa mäbøjpädøjcøxpähajxy, weenä Dioshespíritu hajxy nägøx̱iä yhadägøꞌøy jioottägøꞌøyii. 16 Hix̱, cahnä Dioshespíritu hänajty pøṉ yhadägøꞌøy jioottägøꞌøyii. Tøø hajxy hänajty jia näbety jaꞌa Jesúscøxpä. Cahnä hajxy hänajty miädoyhatyñä jaꞌa Dioshespíritucøxpä. 17 Coo jaꞌa Pedrohajxy Dyiospaꞌyaax̱pädøøyy møødä Juan, mänitä mäbøjpädøjc‑hajxy quiøꞌønähxajjä. Mänit hajxy yhadägøøyy jioottägøøyyä jaꞌa Dioshespíritäm.

18 Y jaꞌa Simón, coo jaduhṉ yhijxy, mänitä Pedro xädøꞌøñ hajxy jia yajmähawaaṉøøyyä. 19 Mänitä Simón miänaaṉ̃:

―Høøc̈h yøꞌø mäjaa jaduhm̱bä yaghabǿjcäc. Hix̱, cooc̈h pøṉ jaduhṉ ngøꞌønähxájät, tehm̱ jiaduhṉ jeꞌe yhadägøøyy jioottägǿøyyäbät jaꞌa Dioshespíritäm.

20 Mänitä Pedro yhadsooyy:

―Coo miic̈h jaduhṉ mwiꞌi tiajy mwiꞌi miay coo højts miic̈h jaꞌa Diosmäjaa nyaghabǿgät juyhaam, paady miic̈hä Dios xyajcuhdägoyyaꞌañ møødä mxädøꞌøñ. Hix̱, ñäꞌä yejpiä Dios jaa miäjaa jaduhṉ, caj pøṉ yajmädoogy. 21 Caj miic̈h cuhdujt mnäꞌägädä møødä coo højts miic̈h jaꞌa Diostuuṉg xmiøødtúnät, jeꞌeguiøxpä coo miic̈hä mwiinmahñdy quiaꞌa näꞌägädä hoyyä jaꞌa Dioscøxpä. 22 Najtshixøꞌøw jaꞌa mhaxøøgwiinmahñdy jaduhṉ. Jím̱bädä Dios xñäꞌä mäméeꞌxät coo mmänuuꞌxtáꞌagät. 23 Tøøc̈h miic̈h nhøxcapy coo miic̈hä mhaa mjoot jiaanc̈h tehm̱ yhaxøøgä, møød coo miic̈h haxøøg mjaanc̈h tehm̱ tiajy mjaanc̈h tehm̱ miay mjoodooty mgopcooty.

24 Mänitä Simón yhadsooyy:

―Huuc tuṉä mayhajt hajxy, huuc Diospaꞌyaꞌax hajxy jaꞌa høøc̈hcøxpä, jadúhṉhøc̈hä Dios xquiaꞌa yajcumädów̱ät nébiøch hajxy tøø xyajmøødmädiaꞌaguiän ―nøm̱ä Simón miänaaṉ̃.

25 Jim̱ä Pedrohajxy hänajty jiaac capxy jiaac mädiaꞌagy jaꞌa Jesúscøxpä møødä Juan, nebiaty hajxy hänajty tøø yhamdsoo yajnähixøꞌøyii jaꞌa Jesúsäm. Mänit hajxy wyiimbijnä, mänit hajxy jim̱ ñøcxtägajch Jerusalén näguipxy møødä Felipe. Tuꞌhaamnøcxpä, nøødänáayyäp tuꞌudänáayyäp hajxy hänajty ñøcxy. Majatiä cajpthuung jim̱ Samaria‑naaxooty, jaduhṉä Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty yajwaꞌxy nebiä cuꞌugä piojpä quiädieeybä ñähwaꞌads quiuhwáꞌadsät.

26 Coo hajxy jim̱ quiooꞌty Jerusalén, mänitä Felipe jaꞌa Diosmóonsäm tuꞌug ñämaayyä, jaꞌa jim̱ tsohm̱bä tsajpootyp:

―Nøcxøꞌøw jim̱ jøømboj mänajpä. Jaꞌa møjtuꞌu mbanǿcxäp, jaꞌa jim̱ nøcxpä maa jaꞌa cajpt jaduhṉ xiøhatiän Gaza.

Jaꞌa møjtuꞌu jaduhm̱bä, pactuum jaduhṉ ñøcxøꞌøy. 27-28 Mänitä Felipe jiaanc̈h tuꞌubøjcy. Jaꞌa tuꞌhaamnøcxpä, mänitä Felipe jaꞌa jäyaꞌay tuꞌug piaaty, jaꞌa hänajty tsohm̱bä Etiopía. Tøø jaayaꞌay hänajty yhoy Jerusalén Dioswiingudsähgøøbiä. Quiajptooty hänajty ñøcxnä. Eunuco jeꞌe. Møjtuuṉg hänajty jim̱ miøød maa jaꞌa ñaax̱ maa jaꞌa quiajptän. Xädøꞌøñgwieendähajpä hänajty jim̱ tiuum̱by. Jaꞌa reina mioonsä hänajty jeꞌeduhṉ, jaꞌa hänajty jim̱ mähanehm̱bä Etiopía. Carretajooty jaayaꞌay hänajty ñøcxy nocyhéeꞌpäp. Jueꞌe hänajty quiapxyp, jaꞌa nocy jaꞌa Isaías jecy quiujáhyyäbä, jaꞌa jecy túuṉäbä profeta.

29 Mänitä Felipe ñämaayyä jaꞌa Dioshespíritäm coo jim̱ miøjwáꞌagät carretawiinduum. 30 Coo jaꞌa Felipe jim̱ jiaanc̈h møjwaꞌcy carretawiinduum, mänitä Felipe miädooyy coo jaꞌa Etiopíabä jäyaꞌay jaꞌa nocy hänajty quiapxy, jaꞌa Isaías jecy quiujáhyyäbä. Mänitä Felipe jaayaꞌay miäyajtøøyy:

―Nej, mwiinjuøøby miic̈h jaduhṉä nebiaty mgapxiän.

31 Mänitä jaayaꞌay yhadsooyy:

―Cábøch nwiinjuøꞌøy. Cábøch pøṉ nmøødä pǿṉhøch jaduhṉ xquiapxtǿøw̱äp.

Mänitä Felipe ñämaayyä coo jim̱ piédät carretajooty, coo jim̱ yhøxtáꞌagät maa jaꞌa Etiopíabä jäyaꞌay ñähmøjcän. 32 Jaduhṉä jaayaꞌay hänajty quiapxy:

34 Mänitä Felipe ñämaayyä:

―Tuṉä mayhajt, høøc̈h huuc hawáaṉäc, coo jaꞌa Isaías jaduhṉ jecy quiujahy, pøṉ jaduhṉ miädiaac, wiingjäyaꞌay tøgä jeꞌeguiøxpä ―nøm̱ä Etiopíabä jäyaꞌay yajtøøyy.

35 Mänitä Felipe tiägøøyy capxtøøbä waam̱baty hänajty jaduhṉ miädiaꞌagytiägøꞌøy. Mänit miädiaacy jaꞌa Jesúscøxpä, coo hajxy hoy xñähhoꞌtúutäm. 36 Weeṉ̃tiä hajxy jaduhṉ jiaac yohy carretajooty, mänitä nøø hajxy piaaty. Mänitä Etiopíabä jäyaꞌay miänaaṉ̃:

―Xii nøø. Nej, cab jaduhṉ yhahixøꞌøyä cooc̈h nnäbétädä.

37 Mänitä Felipe yhadsooyy:

―Hahixøøby jaduhṉ pø tøyhajt jaduhṉ mmäbøcy hamuumduꞌjoot.

Mänitä Felipe yhadsoow̱ä:

―Nmäbǿjpiøch jaduhṉ coo jaꞌa Jesucristo Dyioshuungä.

38 Mänitä Etiopíabä jäyaꞌay jaꞌa carreta yajyajtänaaxiøjpä. Mänitä Felipehajxy nämetsc quiarretamänajcy, møødä Etiopíabä jäyaꞌay. Mänit hajxy nämetsc ñøødägøøyy. Mänitä Etiopíabä jäyaꞌay ñäbejty. 39 Coo hajxy ñøøbädsǿøm̱gumbä, mänitä Felipe wiingtuum yajnøcxä jaꞌa Dioshespíritäm. Cabä Felipe yhijxtägájtsänä jaꞌa Etiopíabä jäyáꞌayäm. Xooṉdáacäp jaꞌa Etiopíabä jäyaꞌay ñøcxnä. 40 Y jaꞌa Felipe, mänit jim̱ miejch maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Azoto. Mänit tiägøøyy wädijpä cajpt‑cajpt. Yajwaꞌxypä Felipe jaꞌa Diosmädiaꞌagy hänajty nebiä cuꞌugä piojpä quiädieeybä ñähwaꞌads quiuhwáꞌadsät. Mänit jim̱ miejch Cesarea.