13
Haala taagumansaaji kollooji timmooɗe aduna
1 Nde o yalti Suudu Dewal Mawndu nduu ndee, taalibbo makko gooto wii mo:
—Moobbo, ƴeew! Woy kaaƴe mawɗe mahiraaɗe maadi lobbiri!
2 Iisaa jaabii mo, wii:
—A yii ndii maadi no foti mawnude? Fay haayre wootere heddataako ɗoo ana fawii dow wonnde, fuu wurjinte.
3 O jooɗoyii dow waamnde haayre wiyeteende Jaytun, o fewti e Suudu Dewal Mawndu nduu. Piyeer e Yaakuuba e Yuhanna e Andire teeldi e makko, lamndii mo, mbii:
4 —Humpitin min nde ɗum waɗata. Taagumansa homo hollata waɗugol kuɗɗe ɗee fuu?
5 Nii Iisaa darii ana wiya ɓe:
—Ndeentee, pati fay gooto ƴoɲɲa on. 6 Heewɓe ngardan innde am, mbiya: «Miin woni kanko.» Ɓe ƴoɲɲan heewɓe. 7 So on nanii dillere golowole ɓadiiɗe, so on kaalanaama golowole goɗɗuɗe, pati kulee, ana tilsi ɗum waɗan, kaa ɗum wanaa timmooɗe tafon. 8 Leɲol haɓan e leɲol, laamu haɓan e laamu, leydi dimmboto e nokkuuje yogaaje, hono non yolbereeji duu. Ɗum woni puɗɗooɗe ŋatawere.
9 Ndeenee ko'e mon, sabi yimɓe naɓan on to carirɗi, on piyete ley cuuɗi baajorɗi, ɓe ndarna on yeeso sarooɓe e kaanankooɓe saabe am, faa laatano-ɗon kam seedee'en yeeso maɓɓe. 10 Ana tilsi Kabaaru Lobbo oo waajee leɲi ɗii fuu tafon. 11 Nde ɓe naɓii on faa ɓe ndokkitira on, pati mbemmbe-ɗon ko kaalaton. Nde wakkati mum wari fuu, on keɓan ko kaalon. Sabi wanaa onon kaalata, Ruuhu Ceniiɗo haalata. 12 Neɗɗo hokkitiran sakiike mum waree, baabiraaɗo duu ɓiyum. Ɓiɓɓe immanto saaraaɓe mum'en, piya dabare yalla ɓeen ana mbaree. 13 Yimɓe fuu mbaɲan on saabe am. Kaa muɲuɗo faa timmooɗe, joomum hisinte.
14 Nde njii-ɗon «huunde harmunde bonnde»* Daniyel 9.27; 11.31; 12.11 ana woni ɗo haanaa wonde fuu† Ɗoo Iisaa haali ko annabi Daniyel sappinoo: kaananke gooto wattan tooru e ley Suudu Dewal Mawndu Yahuudiyankooɓe. Ko o sappinoo koo waɗii gila Iisaa finaali. Jooni Iisaa wii hono majjum wartan kasen. (jannguɗo ɗum, tiinnoo faama), nden, ɓe ɗum tawi ley Yahuudiya fuu yo ndogu peewa baamle kaaƴe. 15 Tawaaɗo dow bene, pati jippoo fey so wiya naatan faa ɓama huunde ley suudu muuɗum. 16 Tawaaɗo gese, pati wirfoo so wiya ɓamoowo saaya mum. 17 Bone yanan e haamili'en e muyninooɓe ley ɗeen ɲalaaɗe! 18 Ɲaagee Laamɗo pati ɗum waɗa wakkati dabbunde. 19 Sabi ley ɗeen ɲalaaɗe torra waɗan mo hono mum waɗaali gila fuɗɗoode aduna nde Laamɗo tagi tageefu oo warde hannde, mo wattataa kasen duu. 20 Sinndo Joomiraaɗo raɓɓinɗinaalino ɗeen ɲalaaɗe, fay gooto hisataano, kaa sabaabu suɓaaɓe ɓee o raɓɓinɗiniri ɗe. 21 E oon wakkati, so won biiɗo on: «Almasiihu annii ɗoo», naa «Ƴeewee! Omo naa too», pati ngoonɗinee. 22 Sabi almasiihu'en peneeɓe e annabaaɓe peneeɓe ɓanngoyan, ɓe ngaɗa taagumansaaji e kaayeefiiji yalla eɓe majjina suɓaaɓe ɓee, so ɓe mbaawii. 23 Ɗum nee, so wanaa ndeento-ɗon! Mi haalanii on huunde fuu gila waraali tafon.
No Ɓii Neɗɗo oo wartirta
24 —Kaa e ley ɗeen ɲalaaɗe, caggal oon torra, naange niɓɓan, lewru ŋoottan yaaynude, 25 koode kammu caaman, kulle gonɗe dow kammu ɗee ndimmboto.‡ Esaaya 13.10; 34.4; Yo'ila 2.10 26 E oon wakkati, Ɓii Neɗɗo oo yiyete ana wara e duule,§ Daniyel 7.13 ana warda baawɗe mawɗe e teddeengal. 27 O nelan malaa'ika'en makko funnaange e hiirnaange, saahal e ɓaleeri, mooɓta suɓaaɓe makko ɓee gila hoore leydi faa hoore leydi.
28 Taykitee ibbe: so caɓe majje keyɗitii, haakolooji majje mbillitii, oɗon anndi ndunngu ɓadike. 29 Hono non, so on njii ɗeen kulle ana ngaɗa, anndee o ɓattiima, omo damal galle. 30 Miɗo haalana on goonga: oo jamaanu timmataa tawee kuɗɗe ɗee fuu ngaɗaali. 31 Kammu e leydi timman, kaa haalaaji am ɗii timmataa abada.
32 Kaa nden ɲalaande e oon wakkati fay gooto anndaa ɗum. Wanaa malaa'ika'en wonɓe dow kammu, wanaa Ɓiɗɗo oo. Walaa annduɗo ɗum so wanaa Baabiraaɗo oo. 33 Ndeentee, njeerto-ɗon, sabi on anndaa wakkati mo o warata. 34 Eɗum wa'i no gorko lanndiniiɗo faa dawa, yalti suudu mum, hokki gollooɓe mum homo fuu golle mum, yamiri doomoowo damal oo yo jeerto. 35 Ndennoo, njeertee, sabi on anndaa nde jom galle oo wartata: ana waawi laataade kiikiiɗe, naa hejjere jemma, naa wakkati nde ndontoori jogginta, naa beetee law. 36 Pati o juha on so o tawa oɗon ɗaanii! 37 Ko kaalanan-mi on koo, ɗum kaalanan-mi yimɓe fuu: njeertee!