Timotiwaa Tere 1
Poolnoŋ Timotiwaa Tere mutuya ano.
Jeŋ-asa-asari
Timoti sagbili eja iwaa nemuŋa ii Juuda embaga ano maŋa ii Griik ejaga. Iinoŋ Eisia prowinsnoŋ laligoŋ uuta meleema Kraistwaa alia kolooŋ laligoro. Kaaŋa laligoŋ Poolwaa neŋata kolooŋ ilaaŋ muro motooŋ liligoŋ misin gawoŋ meŋ laligori. Poolnoŋ lombonoŋ Timoti meŋ kamaaŋ mubabotiwaajoŋ majakaka qaa waŋa karooŋ romoŋgoŋ Buŋa Tere koi ooro.
Majakaka waŋa somata ii boi takapolakaya. Tosianoŋ zioz uutanoŋ nama qaa doogoya kuma sooŋ oŋoma laligogiti, Poolnoŋ iyoŋoojoŋ ama galeŋ meme qaa kotakota ooro. Boi yoŋonoŋ Juuda yoŋoonoŋ momo ano balombaa momo tosia mindiŋqindirigi kaniagia siliqalu kolooro kokaeŋ moma laariŋ jeŋ ejemba kuma oŋoma laligogi: “Namo ano iwoi kuuya iimakejoŋi, ii iwoi bologa. Kawaajoŋ tosianoŋ Siwewaa buŋa koloowombaajoŋ kaparaŋ koma momo aasaŋgoya qaita moŋ mende buŋa qeŋ aoŋ nembanenewaa qizimiziŋ ama soŋgo tosaaŋa waleema loemba koloojuti eeŋ, Anutunoŋ mono qaa iikanoŋ osiŋ hamo qeŋ oŋomambaajoŋ amamaawaa.”
Majakaka qaa waŋa moŋ ii: Nomaeŋ uumeleeŋ kanageso galeŋ koma oŋoniŋ tororo Anutuwaa waeya meŋ mepeseewuyaga. Poolnoŋ iikawaa qambaŋmambaŋ qaaya papianoŋ ooro. Kaaŋiadeeŋ zioz galeŋ, babafi ano gawoŋ meme ejemba tosianoŋ nomaeŋ ama laligogi sokonji, iikawaa qaa areŋa ii jeŋ asariŋ ooro.
Tetegoyanoŋ qaa waŋa karooŋa kanoŋ Timotiwaa gejanono qaa tosaaŋa ooro. Mundaŋa iinoŋ mono nomaeŋ Jiisas Kraistwaa weleŋqeqe awaa kolooŋ momalaari ejemba tuuŋa tuuŋa oŋombosima ilaaŋ oŋono sokombaati, iikawaa gejanonoya ooŋ muro.
Buk kokawaa bakaya waŋa 3 ii kokaeŋ:
Qaa mutuya 1.1-2
Ziozwaa gawoŋ meme yoŋoo jeŋkooto 1.3–3.16
Timotinoŋ gawoŋa mewaatiwaa jeŋkootoya 4.1–6.21
1
1 Anutu, Hamoqeqe Tonana ano Kraist Jiisasnoŋ galeŋ koma nonombaatiwaajoŋ jejeromoŋromoŋ ama mamboma mujoŋi, iyoronoŋ Pool nii jeŋ kotoŋ noma kuuŋ wasiŋ noni aposol koloojeŋ. Kraist Jiisaswaa jotamemeya kaaŋa kolooŋ giwo qaa amiŋ mobojoŋ tere koi oojeŋ.
2 * Apo 16.1Oo Timoti! Gii uuga meleema Jiisas moma laariŋ momalaariwaa mera sorona kolooŋ laligojaŋ. Maŋ Anutu ano Poŋnana Kraist Jiisas, yoronoŋ mono kiaŋkomuŋ kaleŋmoriaŋ goni luaenoŋ laligowa.
Eŋkaloloŋ kuma oŋombubotiwaa galeŋ meme qaa
3 Masedonia prowinsnoŋ kemambaajoŋ ambeti, kambaŋ iikanoŋ kokaeŋ jeŋ kotoŋ gombe, ‘Gii mono Efesus sitinoŋ toroqeŋ laligoŋ uumeleeŋ tuuŋ ilaaŋ oŋomakeba. Tosianoŋ momalaariwaa qaa batuya tosaaŋa kuma sooŋkejuti, ii toroqeŋ ambubotiwaajoŋ galeŋ meŋ aoŋ laligowu.’ Kaeŋ jeŋ kotoŋ oŋoma laligowagatiwaajoŋ jewe. 4 Tosianoŋ beŋ sosombaŋa sosombaŋa ano ambosakoŋ yoŋoo qa areŋa areŋa ii tetegoya qaa amiŋ mogi sipasipa kono aŋgowowo ano qaa qiqisi omaya kolooro romoŋgoŋkeju. Yoŋonoŋ uugia iikanoŋ ama soowubo. Qaa seŋa seŋa jeje kaaŋa ii mende totooŋ ilaaŋ oŋombaato, Anutuwaa laaligo areŋa ii kokaeŋ eja, ‘Moŋnoŋ Jiisas moma laariŋ uuta meleeno iinoŋ mono ii hamo qeŋ muro letombaa.’ Kete kaeŋ ama oŋombagatiwaajoŋ mombo uuwaa-waataa qaaya jeŋ gonjeŋ.
5 Jeŋ kotoŋ gonjeŋi, iikawaa tooŋa ii uujopa. Niinoŋ uujopa koloowaatiwaajoŋ manja qeŋ kokaeŋ jeŋ asariŋ oŋoma laligowagatiwaajoŋ kuuŋ gonjeŋ: Yoŋonoŋ uugianoŋ soraaya ewaatiwaajoŋ galeŋ koma aogi momo bologanoŋ ii mende gojombaa. Mende gojono Anutunoŋ saŋe qeŋkeji, ii uugejagianoŋ saanoŋ moma laligowuya. Kaeŋ laligoŋ Kraist tororo moma laarigi Anutunoŋ mono uujopaya uugianoŋ ano saanoŋ kolooŋkebaa. Uujopa iikanoŋ batugianoŋ asugiwaatiwaajoŋ kaparaŋ komakejeŋ.
6 Tosianoŋ Anutuwaa laaligo areŋa ii soŋgiŋ jinjauŋ ama qaa julujulu omaya omaya tondu jeŋkeju. 7 Yoŋonoŋ Anutuwaa Kana qaawaa boi koloowombaajoŋ mojuto, iyaŋgio Buŋa qaawaa kania mende moma kotoŋ jaasewaŋ qeŋgadeeŋ jeŋkeju. Eeŋ ejemba jaagianoŋ awasaŋkaka nama qaa kotiiŋ lansaŋ jeŋ manja qeŋkeju.
8 Anutuwaanoŋ Kana qaa ii awaa soro. Ii kania ejiwaa so tororo kuma aoŋ otaaniŋ saanoŋ meagoŋ nonomakeja, ii mojoŋ. 9 Anutu Kana qaayaa kania mono kokaeŋ moma yagowu: Ii ejemba solaŋa dindiŋa yoŋoojoŋ ama qaagoto, Anutunoŋ ii ejemba doogoya mindiŋgoŋ oŋombaatiwaajoŋ ama anota eja. Tosianoŋ dogoŋ kokaeŋ amakeju: Jeulalaŋ jeubaba ama qaa qeŋ yaŋgiseŋ qaganoŋ aoŋ jaasiisii amakeju. Aŋgonjora ano siŋgisoŋgogiawo laligoŋ kileŋ Anutu telambelaŋ ama mugi uugia menjereŋgoŋ lolomoniŋ laligoju. Nemuŋmaŋgia ano tosaaŋa uŋugi komuŋkeju.
10 Serowiliŋ amakeju. Sodom taonoŋ aŋgiti, iikawaa so kana uuguŋ eja iyaŋgarodeeŋ ano emba iyaŋgarodeeŋ agimiŋ aoŋkeju. Ejemba meŋ boliŋ oŋombutiwaajoŋ qelanjiŋ somoŋgoŋ oŋomakeju. Qaa qoloŋmoloŋgoŋkeju. Qaa jeŋ jojopaŋ qaanoŋ somoŋgoŋ kileŋ tiligoŋkeju. Anutunoŋ nanamemeŋ dindiŋa ambombaajoŋ Oligaa Buŋa nononoti, ii ii me woi ama meŋ iikanoŋ qetamakeju. Anutuwaa Kana qaa iikanoŋ ejemba momalaariwaa kana dindiŋa soŋgiŋkejuti, mono ii mindiŋgoŋ oŋombaatiwaajoŋ ama eja. 11 Anutu, oyaŋboyaŋ Toya iinoŋ momalaariwaa kana dindiŋa ii Buŋa qaanoŋ anota eja. Niinoŋ Oligaa Buŋaya akadamuyawo jeŋ seimaŋatiwaajoŋ moma laariŋ noma Buŋa qaaya ii nono. Kiaŋ.
Poolnoŋ Poŋ kaleŋmoriaŋaajoŋ mepeseeja.
12 Kraist Jiisasnoŋ uuna gosiro gawoŋa pondaŋ memaŋatiwaa so koloowe niiro sokono gawoŋa nono meŋkejeŋ. Gawoŋ memambaa ku-usuŋ noma laligoŋ kouji, iikawaajoŋ Poŋnana mepeseeŋ laligojeŋ. 13 * Apo 8.3; 9.4-5Niinoŋ wala Jiisaswaa alauruta mepaegoŋ sisiwerowero molaŋkota ama oŋoma laligowe. Kaaŋa laligoweto, iwoi ii Jiisas mende moma laariŋ silemale tompiŋ laligoŋ tondu ama meŋ laligowe. Siŋgisoŋgo kaeŋ ama laligowetiwaajoŋ mono kiaŋkomuŋ noma koloŋaniŋ nono letombe.
14 Poŋnananoŋ kaleŋmoriaŋa noma kelemaleleŋ maaro noo qananoŋ uro. Kaeŋ uro momalaarinanoŋ kolooro uujopawaa kondomondoo Toya Kraist Jiisas mokoloowe. Iwo qokotaaŋ nama uujopaya buŋa qeŋ aoŋ ejemba uunanoŋ jopagoŋ oŋomakejeŋ.
15 Niinoŋ ejemba tosaaŋa kuuya uŋuuguŋ siŋgisoŋgowaa ejemba yoŋoo batugianoŋ somatagia kolooŋ laligowe. Kaaŋa laligoweto, Kraist Jiisasnoŋ siŋgisoŋgo ejemba hamo qeŋ nonomambaajoŋ ama namonoŋ kamaaro. Qaa kota ii noonoŋ hoŋawo kolooro. Kawaajoŋ qaa kota iikanoŋ mono powowoŋ kotiga kolooja. Ii ejemba korebore moma laariŋ meŋ aŋaliŋ aŋgoŋ komboŋatiwaa so kolooja.
16 Siŋgisoŋgowaa ejemba yoŋoo somatagia kolooŋ laligoweto, Kraist Jiisasnoŋ nii kokaembaajoŋ kiaŋkomuŋ nono: Iinoŋ niwo uuluae qaganoŋ hamo qeŋ noma Anutuwaa uu tania asuganoŋ koloowaatiwaajoŋ moma kotiiro. Noo gemananoŋ ejemba tosianoŋ Jiisas moma laariwuti, tania ii iyoŋoojoŋ qendeema oŋomambaajoŋ moro. Ii qendeema oŋono saanoŋ afaaŋgoŋ uugia meleema laaligo kotigaa buŋa koloowuya. 17 Kiaŋkomuŋ nonotiwaajoŋ ama Anutu mepeseeŋkejeŋ. Iinoŋ Kiŋ Poŋ tetegoya qaa kolooŋ laligowaa. Anutu motooŋgonoŋ goroŋ mende qero kaitania mende iimakejoŋ. Niinoŋ iwaa qabuŋaya kambaŋ so mepeseewe tetegoya qaa akadamuyawo kolooŋ eŋ ubaa. Qaa ii oŋanoŋ.
18 Oo momalaariwaa merana Timoti! Wala gejatootoo qaa tosaaŋa goojoŋ jegiti, qaa iikanoŋ kotiŋgoŋ gono saanoŋ akadamugawo kolooŋ laligowa. Qaa iikawaa so kokaeŋ jeŋ kotoŋ gonjeŋ: Giinoŋ mono laaligo soraaya laligowagatiwaajoŋ manja kotakota qeŋ laligowa.
19 Manja qeŋ iikanoŋ momalaariga zololoŋgoŋ soowabotiwaajoŋ mono koronsoŋ mewa. Uuga kalaŋ koma aona momo bologanoŋ mende gojono Anutunoŋ uugejanoŋ saŋe qeŋkeji, ii saanoŋ moma laligowa. Ejemba tosianoŋ uu kalaŋkoŋkoŋgia mesaoŋ laŋ laligogi momalaarigianoŋ looriŋ koomuya kolooŋ jaŋgoŋ qaono. Waŋgonoŋ kowe toronoŋ kuuŋ jaŋgoji, mono iikawaa so unjaŋqunjaŋgoŋ boligi. 20 Momalaarigianoŋ jaŋgoŋ qaonoti, iyoŋoo batugianoŋ eja woi qagara Himeneus ano Aleksander laligojao. Neeno mindiŋgoŋ oromambaajoŋ amamaaŋ uugara meleembaotiwaajoŋ ii Satambaa borianoŋ oroombe. Oroombe Satambaa ku-usuŋa nanamemeŋgara iikawaa so moma uugara siimbobolowaajoŋ looriro eleema mepaqepae mombo toroqeŋ mende ambaoraga. Kiaŋ.