Kapenduanna Suha'na Paulus lako Jumaa' dio Korintus
Bätäna issinna
Inde suha' natuli' Paulus napakatuam jumaa' dio Korintus, mesa kota kasalle dio propinsi Akhaya. Paulus-um handam yolo umpa'pakahebaam Kaheba Katilallasam lako to Korintus (Suho 18:1-7). Tappana le'ba' Paulus umpellei Korintus lu lako kota senga', iya kende'um illaam jumaa' Korintus sanaka-naka to ussassai Paulus lambi' naua: “Taia suhona Puang Yesus indo Paulus.” Iam too anna ussuam Titus Paulus lako Korintus napalandasam kada makahha'na lako to Korintus. Tappana ma'pasule Titus dio mai Korintus le'ba' lako Makedonia, iya sitammum Paulus dio. Iya natulasammi naua: “Nakamalli'iko to Korintus, maelo' punala la silambi'koa'” (2Kor. 7:6-7). Sapo' deem siapi to kahha' ulu moka liupi ia untahima anna untuhu'i Paulus.
Tappana naissam Paulus, iya umpakatum suha' to Korintus. Inde Kapenduanna Suha'na Paulus lako Jumaa' dio Korintus, iam too indo suha' napakatuam to Korintus wattu eta too. Illaam inde suha'na natula' diona pengkähänganna mendadi suho anna umpa'pakahebaam Kaheba Katilallasam (2:14-6:10). Natula' duka' diona maaka susi pa'pakamajanna lako to Korintus (6:11-13; 7:2-4, 13-16). Anna natula' toi duka' diona katilallasanna tappana naissam naua budam to Korintus untihokongam ingganna gau' kadakena, lambi' ungkamalli'im pole' Paulus (7:5-13). Deem duka' pelauanna Paulus lako to Korintus diona la umpamoloi solana to mase-mase dio Yudea (8:1-9:15). Anna katampasanna, nakahha'i Paulus indo to ussangai kalena suho taditondom sola pentuhu'na, anna to tä' muakui Paulus naua mesa duka' suhona Kristus (10:1-13:10).
Lesoanna issinna
1. Kada passu'bä' anna diona Puang Allataala la mepakahanga illaam kamasussaam (1:1-11)
2. Kasilombunganna Paulus anna jumaa' Korintus (1:12-7:16):
a. Napomakaleso Paulus kasuhunganna anna tä'i danum indo pattujunna lessu' la lako Korintus
b. Natula' diona indo pengkähänganna mendadi suho la umpa'pakahebaam Kaheba Katilallasam
c. Napelau la tibukka penabanna to Korintus untahima Paulus sola sababanganna
3. Pampamoloinna to Korintus lako to matappa' dio Yudea (8:1-9:15)
4. Paulus umpasala indo to untula'-tula' kadakei anna napomasiä' toi diona alla'na kalena anna suho tatappa' (10:1-13:10)
5. Kada pebubunna Paulus (13:11-13)
1
1 Inde suha' buttu di kao Paulus mesaä' suhona Kristus Yesus aka situhu' pa'elo'na Puang Allataala. Duka' buttu di solasubuntaa' Timotius,
lu lako inggannakoa' solasubungki umma'na Puang Allataala itim jumaa' Korintus, anna lu lako duka' inggannakoa' umma'na Puang Allataala itim propinsi Akhaya. 2 Handandanni Puang Allataala Ambetaa' sola Debatanta Yesus Kristus la untamba'koa' anna namana' kamasakkeam sola kamasannangam.
Puang Allataala la mepakahanga illaam kamasussaam
1:3-11
3 Dipuji sanganna Puang Allataala, Ambena Debatanta Yesus Kristus to napenombai. Puang Allataala Ambeta to ponno pa'kamase anna kabuttuanna pepakahangaam. 4 Illaam untammukam kamasussaam Puang Allataala umpakahanga penabangki, anna mala indo pepakahangaanna kitahima la kipake umpakahanga penabanna solaki to untammu kamasussaam. 5 Aka umba susi puhangkam duka' ussi'dim kamasussaam tä' deem pada budanna susi indo puha nasi'dim Kristus, susim too duka' tä' deem pada budanna pepakahangaam kilambi' illaam kasilombungangki Kristus. 6 Ia anna untammukam kamasussaam anna mala dipakahangaa' penabammu anna duka' malakoa' ullambi' kasalamasam. Maka' dipakahangakam, iya la dipakahanga siangkoa' tia duka' nasuhum malakoa' tontä liu manontom muoloi ingganna kamasussaam susi indo kisi'dim. 7 Tontä liukam mahannu kiua la tontä liukoa' manontom illaam muoloi kamasussaam. Aka kiissam kiua umba susi pada-padangkia' untammu kamasussaam, susim too duka' pada-padangkia' untammu pepakahangaanna Puang Allataala.
8 Inggannakoa' solasubungki, kipohäe ke muissannia' diona indo kamasussaam mabanda' kisi'dim dio propinsi Asia. Tandana tä' deem pada samabanda', iya tä'um deem kiua la malapakam tubo, 9 susi liu indo ke nauai to mahhotto': “La dipateingko.” Ia anna kitammui, aka la mendadi pepatuduam lako kami' anna mala tä'kam uhhannuam kamatohoam kaleki, sapo' la mahannu lakokam Puang Allataala to kuasa umpatibangom sule to mate. 10 Puang Allataala puha ullappasangkam dio mai kamasussaam mepaambi' mate, anna la tontä liukam nalappasam dio mai kamasussaam. Anna kihannuam la tontä liukam nalappasam illaam allo la kitingngajona, 11 ke tontä liukoa' umpamoloikam illaam sambajam. Dadi kahana buda tau umpa'sambajangangkam anna natahima Puang Allataala sambajanna, nasuhum la buda siam duka' tau tilalla' längäm aka indo pa'kamasena Puang Allataala lako kaleki.
Kasuhunganna anna tieli'i pattujunna Paulus
1:12–2:4
12 Sundede buaki kisi'dim, aka kipikki' anna kipenabaam indo ingganna pa'palakoangki illaam inde lino lako ingganna hupatau, la'bi-la'binna lako ikoa', kipalako asam sola unä' penaba sambulo-bulo anna penaba mahändä indo bali napatamaiangkam Puang Allataala. Kaha-kaha ia too kipalako taia kahana kamanähängam hupatau sapo' sola kamatohoam namanasangkam Puang Allataala. 13-14 Ingganna indo kitulisangkoa' sangngim kaha-kaha la malannaa' tappa umpähäm ke umbatai. Temo tä'pi muissam tongangkam, sapo' kuhannuam dako'i too, iya muissam si'da-si'dangkam pole'. Aka maka' susi, sulei too Debatanta Puang Yesus ma'penduanna la umpa'kassiangkam umba susi kipa'kassiangkoa'.
15 Ponnoä' pahhannuam kuua la muissam manappakam ke dako'i, nasuhum kupattuju sala la penduangkoa' battuam kupellambi'i anna mala penduam tiluppi' pa'tamba' ullambi'koa'. 16 Aka kupattuju sala kuua la lempää' itim indo anna lakoä' propinsi Makedonia anna ma'pasuleä' too dio mai, iya lempä omä' itim anna malakoa' umpamoloiä' anna mala deem kupake umpatahhu' pa'laoangku lako Yudea. 17 Sapo' tieli' ohi indo pattujungku. Iya mala haka disangaiä' to kapendo-pendo? Ussanga haka' pattuju hupatau indo pattujungku, pissam kuua: “Io, la laoä',” pissam kuua: “Tä' ohä' la lao?” 18 Sapo' tä' susi! Aka umba susi Puang Allataala mala dikatappa'i, susim too duka' indo dandingki matim tä' kipakaeli'-eli' bäbä pissam kiua: “Io,” pissam kiua: “Tää'.” 19 Aka tä' Ia kapendo-pendo Yesus Kristus Änä'na Puang Allataala to kipakahebaiangkoa' solakam Silas anna Timotius. Tä' napakaeli'-eli' bäbä pattujunna la pissam naua: “Io,” anna pissam naua: “Tää'.” Sapo' to manontom Ia umpasule lako pa'dandinna. 20 Mannassa anggam “Io” dilambi' illaam Yesus Kristus aka ingganna pa'dandinna Puang Allataala napasule lako asam umpolalam Änä'na. Anna indom too pa'palakoanna Yesus Kristus nasuhum mala tapomatande Puang Allataala taua: “Amin, takatappa'i la napasule lako.” 21 Ma'kale Puang Allataala umpakatoto' kamesaantaa' Kristus anna Ia siam duka' ullanti'kia' mendadi umma'na, 22 anna natandaikia' anna mala diissam diua naampuangkia' anna napatamaangkia' penabanta Penaba Masehona mendadi tanda lako kita diua tä' mala tala nabeem asangkia' ingganna indo puha nadandiangkia'.
23 Nasa'biiä' Puang Allataala aka nalosa penabangku. Naissam Puang Allataala kasuhunganna anna tä'ä' danum matim Korintus wattu eta too, aka tä' kuaku la mapi'di'a' penabammu ke kukeaha'ikoa'. 24 Tä'koa' manggi' kipassa diona sihatanna la ungkatappa'i, aka matappa' si'da-si'dangkoa' lako Kristus. Angga ham kipeä liu lalanna anna malakia' mesa penaba anna malai tuttuam masannanna' penabammu.