1 Oras too mfaun ein ka ntaisibu nteinꞌ ein fa nbin kota Efesus, kota naan mamut on reꞌ biasa. Rarit naiꞌ Paulus nabuabaꞌ naan apirsait ein abitan reꞌ naan, ma nhaꞌtain sin neek ein. Rarit in nasee, ma nnao neu propinsi Makedonia. 2 In nnao naꞌko kuan neu kuan anbi pah naan, ma nhaꞌtain apirsait ein sin neek ein. In nmoeꞌ on naan, tar antea in ntaam neu pah Yunani. 3 In natua nbi naan funan teun. Rarit in nabarab he nsae bnao oe ma nnao neu propinsi Siria, mes in nneen am nak, atoin Yahudis sin nmaꞌakoran he nroor niis ne. Oras in nneen on naan ate, in ka nroim fa he nsae bnao oe ma nnao he ntea nain neu propinsi Siria. Onaim in nnao nfain anpeoꞌ raan metoꞌ nbi propinsi Makedonia.

4 Puuk aan es annao nabua nok naiꞌ Paulus. Sin esan reꞌ: naiꞌ Timotius, aam Pirus in anah naiꞌ Sopater naꞌko kota Berea; tuaf nua naꞌkon kota Tesalonika, sin esan reꞌ naiꞌ Aristarkus ma naiꞌ Sekundus; tuaf es naꞌko kota Derbe, kaan ee naiꞌ Gayus; ma tuaf nua naꞌkon propinsi Asia, esan reꞌ naiꞌ Tekikus ma naiꞌ Trofimus.

5-6 Rarit au (es reꞌ naiꞌ Lukas atui surat ia), uteef aꞌteniꞌ ꞌok naiꞌ Paulus aꞌbi kota Filipi, nbi propinsi Makedonia. Naiꞌ Paulus in soob ein nnao nahunun ma npao kai nbi kota Troas et tais je panin. Oras atoin Yahudis sin neon koꞌu Paska* Tuis uab Yunani nak, ‘neon koꞌun Utunuꞌ ka Mamuur fa’, sin aꞌmoufk ein ii nak, ‘neon koꞌun barab Paska’. okeꞌ nrair, hai nua kai msae bnao oe ma mnao meu kota Troas. Oras naan, hai maan neno niim. Oras hai mtea Troas, hai msaun miꞌko bnao oe naan. Hai miteef mok hai sobaꞌ bian sin reꞌ nahunun kai, onaim hai mitua mbi naan neno hiut.

7 Neno naan, neno krei. Naiꞌ Paulus nafeek anrair nak, “Aok-bian arki! Nokaꞌ te, au he ꞌnao ꞌkoon.” Onaim hai nonot apirsait ein ok-okeꞌ iim he mibarab bukae. Natuin naiꞌ Paulus he nnao, onaim in naꞌuab nok kai tar antea fai ji natnaan. 8 Hai mibua mbi uim jes in aꞌtutaꞌ teun ii. Mabeꞌ naan, sin noutun paku mfau reꞌuf.

9 Oras naan anmuiꞌ aan moen muinf es, kaan ee naiꞌ Yutikus,† Tatuin tuis uab Yunani, ‘Eutikus’, hit trees ee tak, ‘Yutikus’. antook anbi eno sneer. In nok anneen naiꞌ Paulus amsaꞌ. Ka ꞌroo fa te, in maatk ein ii anmaꞌfenan, onaim in ntuup anfiin. Nok askeken ate, in nmouf naꞌko eno sneer naan. In nmaet nain. 10 Naiꞌ Paulus ansaun natuin amoufut naan, ma nhoo naan ee, ma in naꞌuab am nak, “Kaisaꞌ mimtau. In nmoin.” 11-12 Hai arkai mmariin, fin aan munif naan anmoin. Rarit sin neik nafainꞌ ee neu in umi. Onaim hai msae mfain, ma hai mbukae mibu-bua. Rarit naiꞌ Paulus naꞌuabaꞌ tar antea nmeu nfiin. Oras maans ee npeꞌe te, hai misee sin ma mnao misaitan sin.

13 Rarit hai mmaꞌakor ma mbaits om, tar antea hai miteef amteniꞌ mbi kota es, kaan ee, Asos. Onaim hai msae bnao oe meu Asos. Mes naiꞌ Paulus annao raan metoꞌ neu kota naan.

14 Oras hai miteef amteniꞌ naiꞌ Paulus anbi kota Asos, naiꞌ Paulus ansae bnao oe ia, ma hai mnao piut meu kota Metirene. 15 Miꞌko naan, hai mnao mkoon. Nokaꞌ te, hai mpaumak-maak puur goes, kaan ee, Kios. Anmeu te, hai mnao mkoon meu puru Samos. Esah te, hai mtea kota Miletus. 16 Mes naiꞌ Paulus in neekn ii anroim, he karu reko te, hai mtea rabah meu kota Yerusalem, he in napein mainuan maut he nok naꞌnaebaꞌ neon koꞌu Pantekosta. Rarit in ka nroim fa he nporiꞌ oras, he nnao nsae neu kota Efesus, natuin in ka nmuꞌi ntein fa mainuan.

17 Onaim anbi Miletus, naiꞌ Paulus anfee hanaf neu atoni mnasiꞌ Kristen abitan kota Efesus, he sin neem nateef nok ne. 18 Oras sin neem antean on naan ate, naiꞌ Paulus naꞌuab neu sin am nak, “Aok-bian arki. Hi mihiin main au ꞌmoink ii, anmurai naꞌko neno un-unuꞌ au ꞌterin au haek ii nbi propinsi Asia, tar antea oras ia. 19 Hi mihini msaꞌ au ꞌmeup maꞌtaniꞌ ꞌbi hi tnaanm ein, mes au ka uꞌnaeb ok fa. Anbi au meupk ein, au maat nuu nggui nsain, ma ꞌhaꞌmuiꞌt ii ka anaꞌ fa. Au upein ꞌhaꞌmuꞌit amfaun naꞌkon atoin Yahudis sin. 20 Oras au unoniꞌ ki, au upoin ꞌain areꞌ rais rekon reꞌ au uhiin sin neu ki. Ma au unoniꞌ ki maat-maat. Au ꞌnao ꞌeu umi meseꞌ-meseꞌ, he umnaubaꞌ sin anmatoom nok Uisneno In romin. 21 Au utoon ꞌeu atoin Yahudis, ma atoniꞌ ꞌtetaꞌ, ꞌak sin ro he nasaitan sin saant ein, he natuin Uisneno. Ma sin ro he npirsain neu hit Usiꞌ, es reꞌ Usif Yesus.

22 Onaim au he uꞌuab on nai: oras ia, au ꞌroim he ꞌnao ꞌeu Yerusalem, fin Uisneno In Asmaan Akninuꞌ anheer neik kau ꞌnao ꞌeu bare naan. Au utuin aah, maski au ka uhiin fa saaꞌ reꞌ of he njair neu kau nbi bare naan. 23 Mes naꞌko kota es neu kota es, Asmaan Akninuꞌ natoon nahuun neu kau mnak, of au he ꞌtaam bui ma ꞌsutai haꞌmuꞌit amfaun anbi bare naan. 24 Au uhiin urair on naan, natuin Usif Yesus es reꞌ nasaeb kau mepu ia, he au ꞌnao utoon Rais Reko ꞌak, Uisneno nneek kit, ma In maneekn ii kah een. Karu au ka utuin fa In romin, he usoup In mepu, au ꞌnaben au ꞌmonik ia ka maꞌosaꞌ fa.✡ 2 Naiꞌ Timotius 4:7

25 Oras ia, au uhiin ꞌak, hi of ka miit amteniꞌ kau fa heen. Es reꞌ hi reꞌ au unoniꞌ ki ꞌroo-ꞌroo reꞌ ia, anmatoom nok rasi he ttaam atjair Uisneno In nonot-asar. 26-28 Es naan ate, amneen. Au usopu ꞌrair au meup gui ꞌeu ki. Onaim oras ia, hi ro he mmepu mkoon. Karu anmuiꞌ tuaf naꞌko ki, reꞌ ka ntaam fa anbi Usiꞌ In nonot apirsait ate, hi es mitaah kiim, oo! Au ka usanab fa. Mimnau! Au utoon ꞌain Uisneno In romin ok-okeꞌ neu ki. Ka tiit tain fa rais jes reꞌ maꞌkoroꞌ neu ki. Onaim hi ro he mpanat hi ꞌmonim, ma mpairoir main areꞌ tuaf reꞌ Asmaan Akniunꞌ ee nreun ki he mpanat sin. Kaisaꞌ mnikan mak, Usif Yesus nmate nrair, he nbaen nafeek sin oosk ein nok In naaꞌ ee Kuun. In nruur ki msaꞌ, he hi mkius sin, nahuum on reꞌ atukus natuuk in aꞌbib-kasen.

29 Oras ia, au ꞌnao usaitan ki. Mes mimnau! Of anmuiꞌ atoniꞌ neem ma nanoniꞌ rafuꞌ-rafuꞌ anbi hi sonam ma hi tnaanm ein. Sin nahuum on reꞌ aus fui ji antaam anseor gon neu ꞌbib-kasen nbi oꞌof. 30 Anmuiꞌ tuaf aputa-kriu on reꞌ naan, naꞌko bare bian. Mes mimnau. Bian anteniꞌ nboor ma nbotos naꞌko ki. Onaim sin nanoniꞌ rais ruman neu ki. Sin nromin he atoniꞌ natuin ahaa sin. Onaim sin nsoob ein he nheer neik tuaf he kaisaꞌ natuin Usif Yesus In raan amneot ma amnonot anteniꞌ. 31 Es naan ate, hi mpaant om rek-reko. Kaisaꞌ amnikan, fin au utua ꞌok ki, toon teun. Au ꞌfaineek ki fai-manas amsaꞌ, ma au ka utenab fa au suus-haet. Au maat nuu ngguin ansain neu ki.

32 Oras ia, hit he tbaits ok. Onaim au ꞌnonaꞌ ki ꞌeu Uisneno In aꞌniman, he In npairoir ki. Hi mnaaꞌ miher-heran saaꞌ reꞌ au utoon ki naꞌko nmurai, reꞌ nmatoom nok Uisneno In nekan arekot. Uisneno In nmuiꞌ kuasat he nhaꞌtain ki. In nbaꞌan he nfee tetus-athoen neu In apirsait ein amsaꞌ. Onaim karu hi mituin piut mok neek aꞌkninuꞌ meu Uisneno, of hi mipein In tetus naan.

33 Oras au ꞌmepu ꞌbi hi tnanam, au ka ꞌsinmakan fa saaꞌ es naꞌko ki. Au ka ꞌtoit ꞌiit fa hi bare mnatuꞌ, aiꞌ noin mutiꞌ, aiꞌ pake, aiꞌ baer saaꞌ-saaꞌ. 34 Hi mihini msaꞌ, oras au utua ꞌok ki, au ꞌmeup maꞌtaniꞌ he au bisa ꞌmoin. Ka neu au ꞌmees fa, mes au ꞌmepu msaꞌ ꞌeu sin reꞌ nok kau. 35 Onaim nok reꞌ rasin reꞌ ia, au utoon ki ranan he hi msaꞌ mok amturun atoin asusat, reꞌ ka nmuꞌin fa saaꞌ-saaꞌ. Mimnau, goo! Usif Yesus naꞌuab niit nak, ‘Hit tfee te, reko nneis naꞌko hit ꞌtoup.’ ”

36 Naiꞌ Paulus naꞌuab anrair on naan ate, in nriꞌtuu ma nꞌonen nok sin ok-okeꞌ, ma ntoit he Uisneno npanat sin. 37-38 Sin neek ein ansusan nmaten, natuin naiꞌ Paulus nak, sin of ka nateef anteniꞌ fa nok ne. Onaim oras sin he nbaits ok, sin nhoo ma nneek naiꞌ Paulus, ma nkaen nmeꞌ-meuꞌr ein. Rarit sin nnaon naat kai‡ “Hai” nbi reꞌ naan, es reꞌ naiꞌ Lukas, atuis surat ia, naiꞌ Paulus, ma in partein ngguin. neu bnao oe.