Surat ni Paulus Men Tumbena
Bona Jama'at Na Kota
KORINTUS
1
Tabea'
1:1-3
1 Yaku' i Paulus men ia ange Alaata'ala gause pingkira'-Na bo sida poposuu' ni Kristus Yesus. Yaku' ka' i Sostenes utusta sa'angu' kaparasaya'an, nuntulis surat kani'i.
2 Bona jama'atna Alaata'ala men isian na kota Korintus. Kuu ia angemo Alaata'ala kada' sida mian-Na men molinas, gause i kuu ia tombonoi Kristus Yesus. Koiya'a uga' a giigii' mian na longkop dodongoan men monsoosa' Tumpunta i Yesus Kristus, men Tumpuna i raaya'a ka' uga' Tumpunta.
3 Sulano kaporean ka' koratongan men ringkat na Alaata'ala Tamanta ka' i Tumpu Yesus Kristus surionmuu na tutuo'muu.
Sukuur ni Paulus bona Alaata'ala na giigii' upa men ia labot
1:4-9
4 Yaku' sinampang basukuur na Alaata'alangku gause i kuu daa nangalabotmo kaporeanna Alaata'ala men ia tadulkon i Kristus Yesus.
5 Gause i kuu nosidamo mian ni Kristus, mbaka' i kuu nangalabotmo biai' tuu' a upa men pore. Kuu isian pinginti'ian na giigii' upa, ka' i kuu minginti'i munguwurungkon men pore.
6 Koiya'a mbali' lele ni Kristus nipotuutuu' ka' nipoporampot na noamuu,
7 pataka sianta sa'angu'po barakaat a men malalap na ko'omuu na tempo i kuu mempeperai kotakaanna Tumpunta i Yesus Kristus.
8 Kristus bo mamakadodor i kuu pataka na kokomburi'anna tutuo'muu, kada' na iliona kotakan-Na soosoodo, takaion-Na i kuu sianta idekmuu.
9 Alaata'ala mase ooskononku tuu'. Ia a men nengeleelo' i kuu kada' sida poowawa pore tia Anak-Na, Yesus Kristus, Tumpunta.
Mian na jama'at poogagai
1:10-17
10 Utu-utus! Mimpu'u na ngaanna Tumpunta i Yesus Kristus, pa'ase'onku kada' i kuu sanga-sangada ka' alia poosasala'. Kuu tiodaa pookakana', sa'angu' noa ka' sa'angu' pinginti'i.
11 Utu-utusku! Isian poto'utusan ni Kloe narawoot na ingku' se' isian mian na jama'atmuu nopoogagai.
12 Taena se' isian na ko'omuu men nangaan taemuu, “Yaku' mongololo' i Paulus.” Isian uga' mian sambana men nangaan taena, “Yaku' mongololo' i Apolos.” Men sambana nangaan taena, “Yaku' mongololo' i Kefas,” ka' men sambana soosoodo nangaan taena, “Yaku' mongololo' i Kristus.”
13 Isian mbali' i Kristus ko'obo-obos? Yaku' mbali' se' nolapus nisaliip bo ko'omuu? Kuu mbali' se' nisarani kada' bo pongololo' i yaku'?
14 Daa sulano yaku' sian nansarani mian sambana na ko'omuu saliwakon i Krispus tii Gayus,
15 dako' isian mian men mangaan se' i yaku' nansarani i ia kada' sida bo pongololo' i yaku'.
16 Daa uga'. Ari Stefanas sangkau laigan, yaku' a men nansarani. Kasee saliwakon iya'a, pinginti'ingku sianmo mian men yaku' sarani.
17 Kristus nomosuu' i yaku' taasi' kada' bo pansarani mian, kasee kada' bo pengelelekon Lele Pore. Porobungku taasi' koi porobuna mian men pande. Koiya'a a men yaku' limang, dako' penta' a kuasa ni Kristus men nolapus na saliip.
Pinginti'ianna Alaata'ala ka' pinginti'ianna mian
1:18-31
18 Pinginti'ina mian men bo silaka' se' lele kolapusan ni Kristus na saliip iya'a tundunanna mian bobo'. Kasee na ko'onta' men salamatkononna Alaata'ala, lele iya'a mase wawauna Alaata'ala men mompopo'inti'ikon kuasa-Na.
19 Gause na Alkitaap Alaata'ala isian nangaan tae-Na,
“Mian men isian pinginti'ianna
bo silaka'ion-Ku,
ka' pinginti'ianna mian men ilimuu'an
bo kosiankonon-Ku.”
20 Kalu koiya'a, upa mbali' a mian men pinginti'ianan? Upa mbali' a wawa ukum Torat? Upa mbali' a mian men minsida poogagai tempo koini'i? Alaata'ala nompopo'inti'ikonmo se' pinginti'ianna dunia kani'i mase tongko' kabobo'an!
21 Gause mau koi upapo a pinginti'ianna mianna dunia, ia sian minginti'i Alaata'ala kalu tongko' mongooskon pinginti'ianna. Kasee koi pinginti'ianna Alaata'ala, mbaka' i Ia mingkira' mansalamatkon mian men parasaya Lele Pore men kai lelekon, men taena mian men sian parasaya se' tundunanna mian bobo'.
22 Samba Yahudi mama'ase' bi isian oos bo pompotuutuu', ka' samba Yunani mansarak pinginti'ianna mianna dunia.
23 Kasee i kai tongko' mengelelekon i Kristus men nolapus na saliip. Lele iya'a kokoo'na samba Yahudi, ka' mian men taasi' Yahudi mangaan se' sianta kana'na.
24 Kasee na mian men ia leelo'mo Alaata'ala bo sida mian-Na, mau samba Yahudi kabai men taasi' Yahudi, pinginti'ina i raaya'a se' lele iya'a mase wawauna Alaata'ala mompopo'inti'ikon kuasa-Na tia pinginti'ian-Na.
25 Gause wawauna Alaata'ala men saruionna mianna dunia se' bobo' mase iya'a a pandena tia pinginti'ianna dunia, ka' wawauna Alaata'ala men saruionna mianna dunia sian kuasaan mase iya'a balaki'na kuasa tia kuasana dunia.
26 Utu-utus! Inau' se' koi upa tutuo'muu tempo Alaata'ala nengeleelo' i kuu bo sida mian-Na. Tongko' titiu' i kuu men pinginti'ianan koi taena mian, tongko' titiu' i kuu a men kuasaan, tongko' titiu' i kuu a men daa isian pangaankonan.
27 Kasee Alaata'ala nantalekon mungururuki men kobobo'na mianna dunia kani'i kada' daa mian men pinginti'ianan sida makamaa'. Ka' Alaata'ala nungururuki men taena mianna dunia se' sian momoko ba'upa kada' mian men momoko ba'upa sida makamaa'.
28 Alaata'ala nungururukimo men saruionna mian se' kando'onana, men irokion, ka' men sianta aratina, kada' bo pongkosiankon men saruionna mianna dunia se' daa isian kana'na.
29 Koiya'a mba'a mbali' sa'angu'po mian sian sida mongkodaakon wakana na Alaata'ala.
30 Alaata'ala a men ninsidakon i kuu moto kantang tii Kristus Yesus. Ia nomokau i Kristus kada' bo pinsidakon i kita poo'inti'i, ka' nompopokana' i kita, ka' ninsidakon i kita sida mian-Na men molinas, ka' nontololoki i kita.
31 Mbaka' wawauna mian tiodaa koi men isian nitulis na Alkitaap: “Mian men kodaawan tio mongkodaakon men ia limang Tumpu.”